Lastenkulttuurikeskus Rullan 20-vuotisjuhlavuosi kruunattiin uudella kävijäennätyksellä, joka oli 37 959 vierailijaa. Juhlavuoden kunniaksi Rullassa avautui kiinnostavia näyttelyitä. Tammikuun 2025 aloitti Ystävä joella -näyttely, joka oli lämminhenkinen ja kokemuksellinen teos joen rannan elämästä ja ihmeistä. Rullan näyttelyvuosi huipentui Valon puutarha -näyttelyyn, jonka tavoitteena on kertoa valotaiteen keinoin luonnon monimuotoisuudesta, ympäristöempatiasta sekä valon merkityksestä maapallolla. Valon puutarha on avoinna Rullassa 22.3.2026 saakka.
Juhlavuoden aikana Tampereen neuvoloista jaettiin kaikille 2025 syntyneille vauvoille Vauvan opas kulttuuriin -paketti, jonka avulla perheet pääsivät tutustumaan Tampereen kaupungin vauvoille ja lapsille suunnattuun kulttuuritarjontaan. Pakettiin kuuluu myös Luovuus asuu minussa -kirjanen, joka johdattelee yhteiseen taide- ja kulttuurimatkaan lapsen kanssa. Paketin jakelua jatketaan vuonna 2026.
Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma ja Rulla järjestivät Taidetta vauvoille – miksi? -seminaarin vauvojen kanssa työskenteleville ammattilaisille. Loppuvuoden huipensi Lasten gallerian Juhlan aika! -näyttely Tampere-talon Talvipuutarhassa. Näyttelyssä nähtiin 5–12-vuotiaiden lasten teoksia, jotka oli toteutettu Taidekaaren 1. ja 6. luokkalaisten kokonaisuuksissa sekä Rullan Taidetunneilla. Taidekaaren sisältöjen parissa sai kulttuuria kokea 24 955 lasta ja nuorta. Taidekaari myös kehitti viskareiden ja Tanssiteatteri MD:n kanssa yhteistyönä työpajaesityksen sekä toteutti taideistutuslaatikot Kaukajärvi–Annala-alueelle.
Vuonna 1925 Tampereen Keskustorin reunalle rakennettiin uusi kirjastotalo, joka vuodesta 2018 lähtien on palvellut kuntalaisia Kulttuuritalo Laikkuna. Laikku 100 -juhlavuosi toi taloon useita tapahtumia kuukausittain. Juhlavuosi huipentui lokakuussa Laikun edustalla kansanjuhlaan, joka mukaili sadan vuoden takaista vihkiäistilaisuutta puheineen, musiikkeineen ja juhlarunoineen.
Yksi 2025 näyttelytoiminnan kohokohtia oli Lainasto-taidenäyttely, joka esitteli kuntalaisten omia merkityksellisiä taideteoksia. Lainatut teokset kertoivat tarinoita lapsuusmuistoista, historiasta, kotiseudusta, identiteetistä, iloista, menetyksistä, perheestä, ystävyyksistä ja rakkauksista. Yksi näyttelyn kantavista ajatuksista oli antaa puheenvuoro taiteesta sen kokijoille ja tehdä näkyväksi taiteen ja kulttuurin merkitys meille kaikille. Kaikki Laikun näyttelyt yhteensä keräsivät vuoden 2025 aikana ennätykselliset 37 878 näyttelyvierasta.
Musiikin saralla Tampereen Sävel keräsi kansainvälistä huomiota: kuorokatselmuksessa esiintyi kolmen päivän aikana 55 kuoroa kuudesta maasta, ja viisipäiväinen festivaali toi kaupunkiin laulajia yhteensä 82 kuorosta ja lauluyhtyeestä. Tampere Jazz Happening täytti kaupungin Pyhäinpäivän viikonloppuna jazzilla jo 44. kerran. Festivaalin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Juhamatti Kauppinen eläköityi ja seuraajaksi valittiin Martyna van Nieuwland. Tampereen Musiikkijuhlien ohjelmistossa on tänä vuonna uuden kotimaisen taidemusiikin vuoro, kun Tampere Biennale järjestetään 15.–19.4.2026. Biennalen festivaaliohjelma julkaistaan helmikuussa. Jazzit soivat taas tuttuun tapaansa lokakuun 2026 lopussa.
Nekalan uusi kulttuurikeskus eteni mittavan peruskorjauksen ja operaattorikilpailutuksen kautta kohti avautumista. Operaattoriksi valittiin Livelaboratorio Tampere Oy. Kulttuurikeskukseen 44 työtilaan valittiin vuokralaisiksi yli sata taiteen ammattilaista. Kulttuurikeskuksessa sijaitsee myös Tampereen seudun työväenopiston tiloja sekä Nekalan kirjasto. Helmikuussa 2025 käynnistyi lisäksi Tullikamarin kulttuurikeskuksen laaja peruskorjaus, jonka on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Tullikamarin toiminta kilpailutettiin ja siitä vastaa jatkossakin Tampereen Kulttuurikamari Oy.
Kulttuuria vietiin sekä lähelle asiakkaita että kaupunginosiin. Yhteisen Kulttuuriunelmia-otsikon alla kokeiltiin asuinalueilla uusia kulttuurityön muotoja sekä koottiin toiminnasta saatuja kokemuksia sekä käytännön toimintamalleja yhteen. Kokeilut olivat osa Asuinalueiden kulttuurityön toimintamallin kehittäminen -projektia, joka jatkuu kevään 2026 loppuun.
Haiharan taidekeskuksen asema vahvistui entisestään Kaukajärven alueen kulttuurisena keskipisteenä, kun toiminta monipuolistui kuntalaisten kanssa yhdessä kehittäen. Taidekeskuksen näyttelyissä vierailija kesän aikana 9 027 kävijää.
Hiedanrannan alueen kulttuuritoiminta laajeni, kun Lielahden kartanoon avattiin väliaikainen kulttuurikeskus. Kulttuurikeskuksen tavoitteena on tuottaa osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa alueen asukkaille sekä tukea kehittyvän kaupunginosan yhteisöllisyyttä.
Tampereen Puistokonsertit jatkoivat vahvana osana Tampereen kesäistä kulttuuritarjontaa. Konsertteja järjestettiin yhteensä 91 kappaletta ja niissä kävi lähes 14 500 kuulijaa. Laikku 100 -juhlavuoden kunniaksi nähtiin samoin 100-vuotiaan Dallapé-yhtyeen konsertti Laikunlavalla.
Ikäihmisten kulttuuripalveluissa järjestettiin noin 700 tilaisuutta eri puolilla kaupunkia, ja ne tavoittivat lähes 22 000 osallistujaa. Asumispalveluyksiköissä ja lähitoreilla nähtiin Rautatie-teatteriesityksiä, jotka jatkuvat keväällä 2026, sekä nautittiin taiteilijakummien vierailuista. Etelä-Hervannassa toteutettiin katutaideprojekti maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden kanssa. Projektin tuloksena syntyi Taidekävelykartta, johon nämä yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta juhlistavat sähkökaappitaideteokset merkittiin. Kulttuuriluotsien kokoama Parhaat paikat – opas tamperelaisille tärkeisiin paikkoihin -esite julkaistiin toukokuussa, ja luotsit tekivät uuden kulttuuriraitin Kalevan kaupunginosasta. Siitä tuotettu video julkaistaan Kulttuuri Tampere -YouTube-kanavalla vuoden 2026 aikana.
Kirjastoissa järjestettiin 570 kulttuuritapahtumaa, joissa kävi noin 32 000 osallistujaa. Tapahtumissa huomioitiin myös erilaiset juhlavuodet kuten Muumit 80 ja Laikku 100.
Vuonna 2025 myönnettiin 164 kerta-avustusta, mikä on noin 18 % enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu kertoo Tampereen kulttuuritoiminnan vahvasta vireestä sekä samalla tuen tärkeydestä.
Taiteen ja kulttuurin ammattilaisia sekä kulttuurisisältöjen tilaajia palveleva Kulttuuripankki laajeni Pirkanmaalta valtakunnalliseksi palveluksi 14 maakuntaan. Maksuttoman verkkopalvelun tavoitteena on edistää taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia ja verkostoitumista.
Kaupunkikulttuuriyksikkö vahvisti yhteistyötä myös kuntarajojen yli. Operaatio Pirkanmaa -hanke muuttui 20 kunnan yhteiseksi kulttuuriverkostoksi, joka jatkaa Tampereen kaupungin johdolla alueellista kulttuurin kehittämistyötä vuoteen 2029 saakka. Osana Operaatio Pirkanmaan kehittämistyötä kokeiltiin yhteisötaiteilija-mallia, jossa taiteen ammattilaisia työskenteli Tesoman, Peltolammi-Multisillan ja Hervannan asuinalueilla syyskaudella 2025.
Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, kulttuuritoimijoita ja kaupunkilaisia, jotka olivat mukana tekemässä hienoa kulttuurivuotta 2025 yhdessä!
