Viinikankadun pohjoisosan yleissuunnitelma hyväksyttiin

Viinikankatu on keskustan pääkatu, jonka länsipuolella kulkee pyöräliikenteen seudullinen pääreitti ja itäpuolella alueellinen pääreitti. Salhojankatu on tonttikatu, mutta sillä on merkittävä liikenneverkollinen rooli Itsenäisyydenkadulta etelään suuntautuvalle autoliikenteelle.

Yliopistontunneli tuo muutoksia

Yliopistontunnelin suuaukko sijoittuu Viinikankadun keskelle Ratapihankadun ja Kalevan risteyssillan väliin, suuntaisliittymänä etelän suuntaan. Maanalaisen ajoyhteyden rakentamisen vuoksi Kalevan risteyssilta uusitaan kokonaisuudessaan. Uusimisen yhteydessä siltaa pidennetään ja hyötyleveyttä kasvatetaan, jotta uusi silta mahdollistaa sekä Viinikankadun että Kalevantien tavoitetilan mukaiset liikenteelliset tarpeet.

Viinikankadun ja Yliopistontunnelin katusuunnittelun yhteydessä on määritelty Viinikankadun tavoitepoikkileikkaus, jossa on 7,0 metriä leveä ajorata, jonka molemmilla puolilla on 3,0 metriä leveät kaksisuuntaiset pyörätiet ja 2,0 metriä leveät jalkakäytävät. Ajoradan ja pyörätien välissä on 0,75 metriä leveä erotusalue. Katusuunnitelmassa määritelty poikkileikkaus on toiminut myös Viinikankadun pohjoisosan yleissuunnitelman lähtökohtana.

Ajokaistojen määrä ennallaan

Viinikankadun moottoriajoneuvoliikenteen liikenneratkaisut pysyvät pääasiassa nykytilan mukaisina. Viinikankadun, Salhojankadun ja Kalevan puistokadun risteykseen on tulossa liikennevalo-ohjattu nelihaaraliittymä ja vapaa oikea kaista pohjoisen suuntaan poistetaan. Viinikakadun kaistamäärät säilyvät, mutta vasemmalle kääntymiskaistojen pituus lyhenee.  Liittymäalueen uudelleenjäsentäminen mahdollistaa keskisaarekkeiden ja reunakivilinjojen muuttamisen niin, että saadaan sujuvammat ja leveämmät kaistat autoille pohjoisen suuntaan. 

Etelästä pohjoiseen kulkevan Viinikankadun ajoradan kaarretta loivennetaan Salhojankadun pohjoispuolella. Kaarteen loiventamisen lisäksi ajorataa levennetään liittymäalueella, jotta kahden auton ajaminen rinnakkain on sujuvampaa ja turvallisempaa. Ajoradan leveys kaarrelevityksen kohdalla on 8,00 metriä ja muualla 7,0 metriä. Suurimmat muutokset tapahtuvat jalankulun ja pyöräliikenteen järjestelyissä. 

Viinikankadulle tulee leveämmät keskisaarekkeet ja Salhojankadun liittymään toteutetaan kävelylle ja pyöräliikenteelle suunnitteluohjeiden mukaiset kadunylitykset odotustiloineen. Jalankulun järjestelyt toteutetaan esteettömyyden erikoistason mukaisesti. Kaskitien haaraan toteutetaan ylijatkettu jalkakäytävä ja pyörätie. Ratkaisulla saadaan Kaskitien liittymäjärjestelyt selkeämmiksi ja turvallisemmiksi. Viinikankadun molemmille puolille toteutetaan eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Kaksisuuntainen pyörätie on 3,0 metriä leveä  ja jalkakäytävä on 2,0 metriä leveä. Kulkumuodot erotellaan toisistaan kiviraidalla ja länsireunan pyörätielle tulee väriasvaltti. 

Pyörätiet erotellaan ajoradasta 0,75 metriä leveällä erotusalueella, ja Sorsapuiston kohdalla länsireunan pyörätie erotellaan ajoradasta 1,8 metriä leveällä erotusalueella, johon sijoitetaan uusi vaahterarivi. 

Pyöräliikenteen seudullinen pääreitti siirtyy Salhojankadun risteyksessä kadun länsipuolelta itäpuolelle, ja Viinikankadun länsipuolen eroteltu väylä muuttuu risteyksen pohjoispuolella yhdistetyksi väyläksi. 

Katutilan vihreys säilytetään

Katuympäristön vihreys säilytetään katutilassa. Kalevan puistotien länsireunan osuudella puusto säilytetään kokonaisuudessaan. Muualla puuston vähentämistä pyritään välttämään tai poistettava puusto korvataan uusilla istutuksilla.

Katuympäristön osalta suunnitelman tavoitteena on nykyisen arvokkaan puuston ja alueen vehreän yleisilmeen säilyttäminen. Erityisesti pidetään huolta, ettei Sorsapuiston kasvillisuuteen kohdistuisi lainkaan toimenpiteitä. 
Lisäksi kiinnitetään huomiota, etteivät toimenpiteet kohdistu haitallisesti Kalevankentän viereiseen puustoon, Salhojankadun ja Kalevan puistotien vanhoihin puuriveihin sekä yksittäispuihin, kuten Kalevanaukion tammeen. 

Pysäköintiä ja huoltoajoa

Salhojankatu toimii tapahtumien aikaisena tilausliikenteen bussien pysäköintipaikkana, suunnitteluratkaisuilla mahdollistetaan pysäköinti myös jatkossa. Tampere-talon huoltoliittymä säilytetään nykyisellään.

Kalevanaukion pysäköintialuetta kehitetään turvallisemmaksi ja toimivammaksi säilyttäen nykyinen pysäköintipaikkamäärä ja mahdollistaen alueen läpiajettavuus Salhojankadun ja Kaskitien välillä.

Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden alustava rakentamiskustannusarvio on 1,3 miljoonaa euroa, ja koko hankkeen kustannus riskivarauksineen on 1,8 miljoonaa euroa. Kustannukset täsmentyvät tarkemman suunnittelun myötä. Rakentaminen aikataulu kytkeytyy Viinikankadun eteläosan ja maanalaisen pysäköintilaitoksen ajoyhteyden toteutuksen aikatauluun.