Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmassa tehdään kestäviin valintoihin kannustavia toimia kolmella eri tamperelaisella asuinalueella. Ohjelman tavoitteena on oikeudenmukainen ja reilu siirtymä ilmastokestävään yhteiskuntaan.
Keväällä 2023 toteutetun selvityksen avulla saatiin tietoa nykyisistä kestävän arjen mahdollisuuksista ja uusien ratkaisujen potentiaalista valituilla asuinalueilla. Samalla selvitettiin, mitkä ovat esteet liikkua ja kuluttaa kestävällä tavalla. Asukkailta kysyttiin muun muassa palveluihin ja elämäntapoihin liittyviä asioita asumisen, liikkumisen, ruoan, energian sekä kansalaisvaikuttamisen teemoissa.
Mielenkiintoinen havainto oli, että kaikkien kolmen alueen asukkaat suhtautuvat varsin myönteisesti ekologisuuteen ja kestävyyteen. Selkeä enemmistö pitää tärkeänä, että tavalliset kansalaiset tekevät ympäristön kannalta kestäviä valintoja.
Nykyiset yleisimmin toteutuvat kestävän arjen teot alueilla ovat lyhyiden matkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä, energiankulutuksen minimointi ja tavaroiden hankkiminen käytettynä. Ruokaan liittyvät teot jäävät yleisimpien kestävien toimien ulkopuolelle. Kuitenkin puolet alueiden asukkaista sanoo syövänsä satokauden mukaan ja yli kolmannes kertoo vähentäneensä lihansyöntiä tai siirtyneen kasvisruokavalioon.
– Jokainen voi omassa elämässään tehdä suuria tai pieniä tekoja, kaikilla on merkitystä. Kun moni tekee pienen teon, se vastaa vaikutuksiltaan yhtä suurta tekoa. Kulutuksen päästöt muodostuvat meidän jokapäiväisistä valinnoistamme, joten kaikkien teoilla on merkitystä, sanoo ohjelmapäällikkö Tiina Leinonen.
Vastaajat kokevat merkittävimpinä esteinä kestävälle elämäntavalle rahan ja sen riittävyyden, kiireen ja elämän hektisyyden sekä terveyden ja omat voimavarat.
Tesomalla, Raholassa, Ikurissa ja Tohlopissa asuvien vastauksissa korostuvat maltillinen kuluttaminen ja jopa vaatimaton elämäntyyli. Alueen lähipalveluita pidetään riittävinä ja julkisen liikenteen yhteyksiin ollaan hyvin tyytyväisiä erityisesti Tesoman keskustassa asuvien parissa. Lähes neljännes pärjää ilman omaa autoa ja yli puolet ilmoittaa kulkevansa toistuvat matkat joukkoliikenteellä. Jopa 30 prosenttia alueen autollisista kertookin voivansa harkita omasta autosta luopumista.
Tesomalaiset asuvat tyypillisimmin kaukolämmöllä lämpiävissä kerrostaloissa. Tohlopissa korostuvat sähkölämmitteiset talot, ja pientalovaltaisessa Ikurissa maa- ja ilmalämpöpumput. Lähes 70 prosenttia vastaajista sanoo jo vähentävänsä energiankulutusta laskemalla lämpötilaa ja säästämällä lämmintä vettä.
Eniten kiinnostusta tulevaisuuden ratkaisuista herättävät hyvin mietityt yhteiskäyttöratkaisut sekä hävikkiruon hyödyntäminen. Esimerkiksi 34 prosenttia vastaajista pitää alueen tai taloyhtiön yhteiskäyttötyökaluja, koneita tai tarvikkeita erittäin kiinnostavana ratkaisuna. 42 prosenttia on erittäin kiinnostunut mahdollisuudesta hyödyntää alueella syntyvää hävikkiruokaa. Myös ajatus yleisestä verstaasta, jossa voisi huoltaa tai korjata tavaroita yhteisillä välineillä, herättää laajaa kiinnostusta.
Leinolan ja Vehmaisten alueella asuu paljon lapsiperheitä ja yleisin asumismuoto on omakotitalo. Lämmitysmuotona korostuu sähkölämmitys, ja pientaloissa energiankulutuksen minimointi lämpötilaa laskemalla ja lämmintä vettä säästämällä on hyvin yleinen tapa toimia. Kestäviin energiamuotoihin siirtymistä tukevat kannustimet, kuten vierekkäisten tonttien yhteiset maalämpöhankkeet ja neuvonta herättävät kiinnostusta asukkaiden keskuudessa.
Eniten potentiaalia liittyy lähiruokaan ja satokauden mukaan syömiseen. Leinolan ja Vehmaisten asukkaat käyttävätkin esimerkiksi REKO-lähiruokapiiriä muita tarkasteltuja alueita aktiivisemmin. 60 prosenttia kertoo olevansa valmis maksamaan enemmän lähellä tuotetusta ruoasta.
Yhteiskäyttöisiin tavaroihin sekä naapureilta lainaamiseen suhtaudutaan jopa verrokkialueita myönteisemmin. Yhteiskäyttötavaroissa nähdään paljon potentiaalia, kunhan niiden käyttö on helppoa.
Monessa taloudessa autoja on enemmän kuin yksi, eikä autosta luopumista koeta usein mahdolliseksi. Asukkaita eniten kiinnostavat kestävän elämän ratkaisut tarjoavatkin arkeen sujuvuutta, taloudellisuutta tai pientä iloa. Esimerkiksi 34 prosenttia Leinolan ja Vehmaisten asukkaista pitää erittäin kiinnostavana ideaa lasten yhteisistä harrastuskyydeistä.
Vuoreksen asukkaat ovat edelläkävijöitä kestävämpien ruokailutottumusten osalta. Huomattavan moni on vähentänyt lihansyöntiä ja alkanut korvaamaan maitotuotteita kasviperäisillä vaihtoehdoilla. Selvästi eniten potentiaalia tulevaisuudessa liittyy lähiruoan lisäämiseen vuoreslaisten lautasilla.
Etäisyys monipuolisempiin palveluihin ja isompiin ruokakauppoihin haastaa kestävää liikkumista. Vuoreksen asukkaista 80 prosentilla on kotitalouden käytössä vähintään yksi auto ja se myös koetaan alueella hyvin tarpeelliseksi. Sähköpyöriin ja -autoihin suhtaudutaan hyvin myönteisesti ja asukkaiden käytössä on jo huomattava määrä muita kuin polttomoottorilla toimivia autoja. Myös alueen tai taloyhtiön yhteiskäyttösähköautot koetaan kiinnostaviksi – erityisesti autottomien sekä kahden auton kotitalouksien kohdalla.
Selvä enemmistö hankkii jo tavaroita käytettynä, mutta moni kokee sen melko työlääksi. Vuoreslaisista 47 prosenttia pitää alueen tai taloyhtiön yhteiskäyttötyökaluja, koneita tai tarvikkeita erittäin kiinnostavana ratkaisuna.
