Nuori on aina tärkein
Tampereen kaupungin erityisnuorisotyö etsii, jalkautuu, keskustelee, auttaa, tukee, opastaa, järjestää tekemisistä ja vaikka mitä muuta. Kaiken toiminnan ytimessä on ajatus, että nuori tulisi kuulluksi.
Tampereen kaupungilla työskentelee viisi erityisnuorisotyötä tekevää nuoriso-ohjaajaa. Jenni Tenkula, 30, ja Jarkko Sirainen, 33, ovat kaksi heistä.
Jenni aloitti työnsä nuorisopalveluissa Tesomalla ja siirtyi viime vuonna tekemään erityisnuorisotyötä tukikohtanaan Monitoimitalo 13 eli Monari keskustassa. Normipäivää hänellä ei ole.
- Eilen vedin vihanhallintaryhmää, menin verkostopalaveriin ja pidin nuoren kanssa yksilöohjauksen kahvilassa. Teen ryhmäytystoimintaa kouluilla ja kerran kuukaudessa olen viikonloppuleirillä, Jenni Tenkula kertoo.
Yhtä monipuolisia ovat Jarkko Siraisen hommat. Joensuussa pajatyössä ja etsivässä nuorisotyössä aloittanut pohjoiskarjalainen tuli tamperelaisnuorten pariin keskellä koronasulkuja. Ryhmä- ja yksilöohjausten ohella hän ryhtyi viime kesänä tekemään jalkautuvaa nuorisotyötä. Siinä hän pyörii arki-iltaisin ja joskus lauantaisin keskustan kaduilla, kauppakeskuksissa ja muissa paikoissa.
- Jalkautuvassa työssä kohtaan samoja nuoria useammin ja intensiivisemmin kuin sovituissa tapaamisissa, sillä he viihtyvät samoilla paikoilla ilta toisensa jälkeen. Kaduilla ollaan nuorten ehdoilla heidän reviirillään, jossa määräävät vain julkiset järjestyssäännöt. Harvoin tiedän nuoresta muuta, kuin hänen kertomansa nimen, mutta kun näen hänen oppivan luottamaan minuun, se on tärkeä askel, Jarkko Sirainen kertoo.
Yhteistyötä yli rajojen
Jarkon ja hänen työparinsa kaduilla tapaamat nuoret ovat noin 13−29-vuotiaita ja koulu- ja perhetaustaltaan ja elämäntilanteeltaan hyvin erilaisia. Sama koskee erityisnuorisotyön muiden palvelujen käyttäjiä.
Nuoret ohjautuvat erityisnuorisotyön pariin monella tapaa. He ottavat itse yhteyttä tai vanhemmat, koulu, nuorisotila, sosiaalityö tai muu taho vinkkaa heistä. Yksilöohjaus on kuitenkin vapaaehtoista – nuori päättää, haluaako osallistua.
- Meidän kanssamme voi keskustella mistä tahansa tai voimme mennä kokeilemaan uutta harrastusta. Eri nuoret hyötyvät eri työmuodoista, Jenni kertoo.
Yksi tamperelaisista toiminnoista on 13−19-vuotiaiden sateenkaarityö, jota tekevät siihen erikoistuneet nuoriso-ohjaajat. Heihin saa yhteyden Instagramilla, Snapchatillä ja TikTokilla. Keskustassa maanantaisin ja Hervannassa torstaisin avoinna olevassa Kaareva-kohtauspaikassa ei syrjitä eikä kiusata.
Kaupungin erityisnuorisotyö tekee paljon yhteistyötä muiden palveluntarjoajien kanssa. Tuttuja kumppaneita ovat sosiaalitoimen, koulujen, seurakuntien, Punaisen Ristin ja muiden yhdistysten väki. Yhteistyö on tärkeää siksikin, että resursseista on aina pulaa.
- Ohjaamme nuoria auttavien tahojen pariin, ja työmme on paljolti rinnalla kulkemista ja tsemppaamista, kun nuori joutuu odottamaan hoitojonossa, Jenni selittää.
Nuoriso-ohjaajan työssä onnistumiset ovat pieniä, mutta ne tuntuvat aina hyvältä.
- Uskon positiiviseen vahvistamiseen. Kehun, kun koulusta paljon poissa oleva nuori on käynyt siellä. Parasta on, kun nuori oivaltaa jotakin itse. Työmme on nähdä jokaisessa hyvää ja saada hänet itsensä uskomaan siihen, Jenni jatkaa.
Nuorille on merkitystä, että joku kuuntelee heitä. Jarkko muistuttaakin, että se joku voi olla kuka tahansa meistä.
- Kannatan ajatusta, että kaikki kasvattavat. On hyvä osoittaa nuorelle, että hän tulee huomatuksi. Some ja kaupunkiympäristö muuttuvat, mutta nuori ihminen pysyy aina samankaltaisena.
Sateenkaarinuorisotyö TikTokissa:
@nuortensateenkaari
