Kaukaniemi
- Penkit
- Grillauspaikka
- Matonpesupaikka
Sijainti kartalla
Millainen puisto on?
Kaukaniemi on maisemallisesti, lajistollisesti ja historiallisesti arvokas luontokohde. Alueella toimineen Kaukajärven kartanon, alueella harjoitetun puutarhaviljelyn sekä vuosina 1951-1975 toimineen Saarioisten taimiston vuoksi Kaukaniemessä on paljon vanhoja puita ja erikoisia viljelyperäisiä lajeja. Monet viljelyperäiset puuyksilöt (mm. palsamipihta) ovat Suomen suurimpia. Kaukaniemestä löytyy grillauspaikka ja Vehmaisten matonpesupaikka.
Miltä puistossa näyttää?
Puiston tarina
Kaukajärven entinen kartanoalue on kulttuurihistoriallisesti sekä luonto- että virkistysarvoiltaan merkittävä viheralue Tampereen Vehmaisissa. Alueen omistaa Tampereen kaupunki.
Kaukajärven kartano sai alkunsa, kun Bertel Grahn osti maita ja yhdisti tiloja Kaukajärvellä vuosina 1903-1904. Kartanon kukoistuskausi alkoi kartanon perustamisvuodesta 1905 ja jatkui aina vuoteen 1939 saakka. Bertel Grahn kuoli vuonna 1940, minkä jälkeen kartanon elämä hiljeni vähitellen. Jatkosodan aikana vuosina 1941-1944 kartano oli sotilaiden ja armeijan hevosten majoituspaikkana.
Sodan jälkeen Saarioinen Oy perusti kartanon alueelle taimiston vastatakseen sodan jälkeiseen hyötykasvien kysyntään. Kaukajärven kartanon tiloissa toimi myös Artekno Oy, joka perustettiin vuonna 1953 ja jonka toimintaa olivat teknilliskemiallisten tuotteiden, kasviravinteiden sekä tekstiilien valmistus ja kauppa. Saarioinen Oy:n ja Arteknon toiminta Kaukajärvellä loppui 1970-luvun puolivälissä. Kartanon heikkokuntoisen päärakennuksen liittäminen viemäriverkostoon todettiin liian kalliiksi toteuttaa, eikä kartanoa sen jälkeen saanut enää käyttää asumiseen. Päärakennus ja muu kartanoalueen rakennuskanta purettiin vuosina 1975-1985, minkä jälkeen alue alkoi pikkuhiljaa villiintyä. Avoimet pellot ja puoliavoimet puistoalueet kasvoivat umpeen.
2000-luvun puolella alueella on tehty puustollisia hoitotoimenpiteitä ja uudistuksia. Koivukujanne on uudistettu vuonna 2018 kahdessa osassa. Aikoinaan tärkeällä koivukujan reunustamalla, kartanon päärakennukselle johtaneella sisääntulotiellä on edelleen merkittävä rooli pääreittinä Kaukaniemen virkistysalueelle. Kaukaniemen nykyiset käytävät noudattavat vanhoja kartanonaikaisia linjauksia. Osa kartanonpuiston ja väenpihan käytävistä on kasvittunut umpeen, mutta niiden paikat ovat silti erotettavissa maastossa ympäristöään vähäpuustoisempina.
Kaukaniemi on kokonaisuudessaan lehtipuuvaltainen ja pääasiassa lehtomainen. Tällaisena se pyritään säilyttämäänkin, etteivät kuuset pääse hiljalleen valtaamaan aluetta.