Tampereen ilmasto- ja luontobudjetti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja kestävää liikkumista

Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä vuoden 2027 ilmasto- ja luontobudjetti ohjaa rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen. Luontobudjetissa varaudutaan muun muassa 300 uuden puun istuttamiseen, luonnonsuojelualueiden laajentamiseen ja pienvesien kunnostukseen. Ilmastobudjetin merkittävimmät investoinnit kohdistuvat kestävään liikkumiseen.
Yleiskuva vesistön rannalla sijaitsevasta kaupungista, jossa näkyy erilaisia rakennuksia, viheralueita ja kirkkaan sininen taivas.
Tampereen keskustaa etelästä päin kuvattuna.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2027 ilmasto- ja luontobudjetin osana kaupungin talousarviota 16.11. Budjetit ohjaavat rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen. 

Tiiviisti rakennetuille alueille kasvillisuutta ja varjoa

Ensimmäistä kertaa laadittu luontobudjetti tukee Tampereen tavoitetta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Rahallisten resurssien kokoamisen lisäksi se asettaa vuosittaiset luontotavoitteet. Vuoden 2027 tavoitteisiin kuuluvat puiden lisääminen kaupungin tiiviisti rakennetuille alueille ja luonnonsuojelualueiden laajentaminen.

Kaupunki on tunnistanut alueita, jotka kesähelteillä kuumenevat muuta ympäristöä enemmän ja joilla ilmastoa voi viilentää istuttamalla lisää puita. Kaupunkivihreän kehittämisalueiksi kutsutuille alueille, esimerkiksi keskustaan, Lielahteen, Tesoman aseman ympäristöön ja Hervantaan, varaudutaan istuttamaan 300 uutta puuta.

– Tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä näillä erityisen kuumilla alueilla puiden latvukset peittävät pinta-alasta kymmenen prosenttia enemmän kuin nyt, sanoo ympäristöjohtaja Kati Skippari.

Luonnonsuojelualueohjelmaan kuuluvan Kauppi-Niihaman luonnonsuojelualueen suunnittelu etenee vuonna 2027. Lisäksi tavoitteena on perustaa noin 61 hehtaarin Jylhänperän luonnonsuojelualue. Vuonna 2027 luonnonsuojelualueita olisi silloin yhteensä noin 1 385 hehtaaria. Jatkossa luonnon monimuotoisuuden kehitystä seurataan luonnonarvohehtaareilla. 

Luontobudjetti suuntaa rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Luontobudjetin suurimmat määrärahat vuonna 2027 suunnataan retkeilypalveluiden kehittämiseen luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle, pienvesien kunnostukseen, vieraslajien torjuntaan sekä muun muassa luontokartoituksiin. Budjetissa varaudutaan myös parantamaan Lielahden nollakuitua sisältävien vesialueiden rantavesiluonnon monimuotoisuutta.

Kaupunkiorganisaation luontotoimien toimintamenot ensi vuodelle ovat 1,6 miljoonaa euroa. Luontotoimien investoinnit ovat 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa runsasta yhtä prosenttia kaupungin investoinneista.
 

Liikenteen päästöjen vähentäminen näkyy ilmastobudjetissa

Ilmastobudjetti korostaa, että liikenteen päästöjen tulee vähentyä merkittävästi, jotta Tampere voi saavuttaa asetetun ilmastotavoitteen vuonna 2030. Kaupunkiorganisaation ilmastotoimien toimintamenot vuonna 2027 ovat 1,4 miljoonaa euroa. Määrärahalla kehitetään muun muassa lähijunaliikennettä ja edistetään kestävää liikkumista. Pyöräilyn pääreittien talvihoitoa parannetaan ja autoilijoille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla kestäviä kulkutapoja.

Reilut viisi prosenttia kaupungin investoinneista eli 13,9 miljoonaa euroa varataan muun muassa kävely- ja pyöräteiden ja pyöräpysäköinnin rakentamiseen, nollakuidun nostoon, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin sekä rakennusautomaatiojärjestelmien perusparannuksiin.

Kaupungin tytäryhteisöt investoivat 73,1 miljoonaa euroa eli noin kolmanneksen niiden investointien kokonaisuudesta ilmastobudjettiin sisältyviin toimiin, kuten Tampereen Raitiotie Oy:n vaunukaluston hankintoihin ja Pirkkala-Linnainmaa raitiotieinfran rakentamiseen sekä Tampereen Kaupunkiliikenne Oy:n varikko- ja sähköbussihankintoihin.
 

Ilmasto- ja luontobudjetti tukevat kaupungin tavoitteita

Ilmasto- ja luontobudjetointi kytkee ympäristötavoitteet entistä vahvemmin osaksi kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua. Tampere on kehittänyt ilmasto- ja luontobudjettia kansainvälisessä Climate-4-CAST-hankkeessa.

– Sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain toteutuneita kustannuksia ja toimenpiteitä, voidaan arvioida myös rahoituksen riittävyyttä ja tunnistaa ne kriittiset investoinnit ja toimenpiteet, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, sanoo projektipäällikkö Hanna Meriläinen.

Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista vuoteen 2035 mennessä. Talousarvioon sisältyvät ilmasto- ja luontobudjetit kokoavat yhteen näitä tavoitteita tukevat keskeiset toimenpiteet, tavoitteet ja määrärahat.
 

Lisätietoja

Kati Skippari
Ympäristöjohtaja
Puhelin:
050 521 5198
Hanna Meriläinen
Projektipäällikkö
Puhelin:
040 182 3073
Emmi Nieminen
Kehittämisasiantuntija
Puhelin:
044 423 5136
Teksti: Essi Lehtinen
Kuvat: Skyfox / Marko Kallio
Jaa sosiaalisessa mediassa