”Tampere on Suomen kiinnostavin siltakaupunki”

Tamperetta kehutaan maan sauna-, teatteri- ja Suomi-rockin pääkaupungiksi sekä monien muiden asioiden kärkipaikaksi. Rakennuttajainsinööri Jukka Rantala puolestaan pitää Tamperetta Suomen kiinnostavampina siltakaupunkina. Siltoja on täytynyt rakentaa täällä virtaavan kosken ja järvien vuoksi. Tampereen läpi kulkevat myös Suomen rautatieverkon pääreitit, ja kaupunki on maan tärkein risteysasema.
Henkilö seisoo kävely- ja pyöräilysillan vieressä. Hänen lähellään on kuparinvärinen paksu tukipalkki.
– Vesitehtaansilta yhdistää rantareitit ja helpottaa kulkemista Viinikanlahden ja Hatanpään alueella, sanoo rakennuttajainsinööri Jukka Rantala.

– Rautatiet katkaisevat kaupungin kahtia, minkä takia tänne on haastavaa rakentaa. Vesistösillat voidaan usein rakentaa hienoille paikoille, kehuu Jukka Rantala kotikaupunkiaan.

Rantala on työskennellyt lähes koko uransa siltojen ja muun infrarakentamisen parissa niin yliopistolla, yrityksissä kuin kaupungillakin, jossa hän aloitti rakennuttajainsinöörinä vuonna 2019.

Hän on tehnyt aiemmin töitä tutkijana, geoteknikkona, rakennesuunnittelijana ja myyntipuolella. Usein työn suolana ovat olleet sillat, jotka ovat nykyisin hänen päätyönsä.

– Ennen rakentamista päätetään, tehdäänkö silta erityisesti kaupunkikuvaan sopivaksi vai riittääkö perusrakenteinen ja mahdollisimman edullinen vaihtoehto. Teemme sellaisia siltoja kuin tarvitaan. Käytettävyys on tärkeintä.

Siltoja rakennetaan uusille asuinalueille ja täydennysrakentamisen yhteydessä usein muuten valmiiseen kaupunkiin. Rantalan työhön kuuluu suunnitella ja sovitella siltaa muuhun ympäristöön, ja hän on usein mukana koko rakennushankkeen ajan.

Rantala vastaa suunnitteluttamisen ja rakennuttamisen lisäksi myös siltojen korjauksista ja kunnostamisista.

– Motivaatiota hyvän ja kestävän sillan rakentamiseen siis riittää, hän sanoo hymyillen.

Isoja siltoja näkyvillä paikoilla

Jukka Rantala on nähnyt suunnittelijana, tutkijana ja rakenteiden tekijänä siltarakentamista eri näkökulmista.

– Kaupungille haettiin vuonna 2018 taitorakenteiden rakennuttajaa ja pääsin synnyinkaupunkiini töihin. Tänne on viime vuosina valmistunut isoja kohteita näkyville paikoille.

Ihmishahmo seisoo keskellä siltaa, joka ylittää vesistön.
Vesitehtaansilta on mahdollisimman matalarakenteinen, ja se sulautuu Viinikanlahden puistomaiseen ympäristöön.

Hämeensilta saatiin valmiiksi vuonna 2020. Tänä vuonna ovat valmistuneet Vesitehtaansillan lisäksi Erkkilän silta sekä Särkänsilta Mustanlahden ja Särkänniemen välille.

– Uusi Erkkilän silta on entistä leveämpi, mutta siitä täytyi tehdä myös aiempaa jyrkempi, mistä on tullut palautetta. Sekä Erkkilän sillasta että Särkänsillasta pyrittiin tekemään tunnistettavia. Niiden ulkonäkö on herättänyt keskustelua, kritiikkiä ja kehuja.

– Täytyy muistaa, että sillat tehdään lähtökohtaisesti sadaksi vuodeksi, ja Särkänsilta ei ole lopullisessa ympäristössään. Paikkaan on suunniteltu hotellia, ja Särkänniemeen ja Sara Hildénin taidemuseoon täytyy päästä muualtakin kuin suunnitellun hotellin kohdalta. Onkohan Suomessa toista kaksihaaraista siltaa, josta pääsee kahteen eri paikkaan – ja vasta sillan puolivälissä voi tehdä päätöksen siitä, mihin haluaa mennä?

Frenckellin rakennuksen läpi kulkevaa Valssipadonraittia levennetään kesäkuussa alkaneissa rakennustöissä kahdella metrillä. Samoin Patosilta levenee.

– Sattui hyvin, että Frenckellin uusi omistaja alkoi tänä vuonna remontoida rakennusta samaan aikaan, kun oli viimeiset hetket leventää siltaa kävelijöitä, pyöräilijöitä ja matkailijoita varten. Myös sillan toisen pään voimalaitoksessa alkaa pian remontti.

Tammerkosken ylittävä väliaikainen kävelyn ja pyöräilyn silta avattiin heinäkuussa. Uusi Patosilta valmistuu viimeistään vuonna 2028.

Yhteistyötä moneen eri suuntaan

Kaupunki tekee siltojen rakentamisessa yhteistyötä valtion, museoviraston, ympäristöyhdistysten ja asukkaiden kanssa.

Siltojen suunnittelun hallitsevat suunnittelijat ja arkkitehdit sekä rakentamisen ja kunnostamisen osaavat urakoitsijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

– Työmaamerkit ovat kunnostettavilla silloilla aina aiheesta, muistuttaa Rantala kaupunkilaisia.

Ratikkasiltojen määrä kasvaa

Tampereen kaupungin omistuksessa on juuri tällä hetkellä 261 siltaa. Siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Ratikan takia rakennettujen tai uusittujen siltojen määrä kohoaa pian 30:een.

Kaupungin pisimmän sillan eli Rahjukosken sillan mietintä on jo alkanut. Jos ratikkalinjaa ryhdytään rakentamaan Kangasalan suuntaan, Rahjukosken silta tulisi nykyisen golfkentän kohdalle Teiskontien yläpuolelle.

Suunnitelmissa on uusia Sorin silta, mistä tulee iso ja hankala projekti. Talvisin on aikaa keskittyä suunnittelun lisäksi puisten puistosiltojen rakentamiseen ja korjauskohteisiin.

– Kaikkien kaupungin siltojen kunto tarkastetaan vuosittain. Siltoja voi monella tapaa verrata rakennuksiin: niissä on vedeneristykset ja suuria kuormia kantavia seiniä ja pilareita. Toisin kuin rakennuksissa, siltojen katot eli kannet on suunniteltu liikkumaan vuodenaikojen mukaan. Talvella pitkän sillan kansi voi lyhentyä monta senttiä ja vastaavasti kesällä pidentyä saman verran.

– Suuret liikennekuormat ja sillan liikkeet yhdessä Suomen ilmaston kanssa tarkoittavat sitä, että siltojen pinnat, rakenteet ja eristeet kuluvat, ja ne kaikki täytyy pitää kunnossa, Jukka Rantala korostaa.

Kaikki sillat eivät kestä sataa vuotta niin kuin Satakunnansilta.

Siltojen rakennusmateriaaleista usein kaiteet, teräspalkit ja pintakivet kierrätetään. Näsin maisemasilta kierrätettiin kokonaan, kun vanhasta ohitustiesillasta tehtiin puisto. Myös Patosillan kaiteet ja teräsrakenteet käytetään uudelleen. Vanhan Erkkilän sillan teräsrakenteet odottavat jo Näsisaaressa, että ne voitaisiin hyödyntää Uittotunnelin edessä.

Henkilö kuvattuna läheltä taustallaan kuparinvärinen siltapalkki.
– Ratikkasillat ovat niin kriittisiä kohteita, että ne rakennetaan aina uusista materiaaleista, kertoo Jukka Rantala.

Tampereen 261 siltaa

  • ratikan takia rakennettuja tai uusittuja siltoja pian 30
     
  • tänä vuonna valmistuivat mm. Erkkilän silta, Särkänsilta ja Vesitehtaansilta
     
  • nyt rakennetaan Valssipadonraittia ja Patosiltaa, käytössä väliaikainen silta
     
  • Sorin sillan uusimista suunnitellaan
     
  • kaupungin vanhin silta Satakunnansilta täytti lokakuussa 126 vuotta
Teksti: Tuuli Oinonen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa