Yli 3,5 miljoonaa kävijää ja 200 näyttelyä – Vapriikki juhlii 30-vuotista taivaltaan

Museokeskus Vapriikki täyttää 30 vuotta. Marraskuussa 1996 yleisölle avautunut museokeskus syntyi Tampellan entiseen alaverstaaseen, jossa teollinen tuotanto oli päättynyt vain muutamaa vuotta aiemmin. Nyt 30-vuotias museokeskus juhlii pitkää historiaansa ja katsoo samalla tulevaisuuteen. Rakastettu Vapriikki on olemassaolonsa aikana vastaanottanut yli 3,5 miljoonaa näyttely- ja tapahtumakävijää, ja tiloihin on rakennettu yli 200 näyttelyä.
Ihmisiä kulkee kadulla kohti Vaprikin rakennusta, jossa on useita kylttejä. Taustalla näkyy autoja parkkipaikalla.
Vapriikki on olemassaolonsa aikana vastaanottanut yli 3,5 miljoonaa näyttely- ja tapahtumakävijää.

Vuonna 2017 Vapriikki valittiin Vuosisadan museoksi.

Vapriikin syntymäpäivää juhlistetaan yhdessä museovieraiden kanssa sunnuntaina 15. marraskuuta. Juhlapäivänä kävijät pääsevät tutustumaan museokeskuksen historiaan erityisopastuksilla sekä kurkistamaan myös yleisöltä tavallisesti suljettuihin tiloihin. Päivän ohjelma sisältyy Vapriikin pääsymaksuun, joka syntymäpäivän kunniaksi on aikuisilta vain 11 euroa. 
 

Tampellan alaverstaasta museokeskukseksi

Vapriikki toimii Tampellan entisessä alaverstaassa, jonka vanhimmat osat ovat 1880-luvulta. Suuret tehdashallit rakennettiin 1900-luvun alkupuolella. Vuosikymmenten ajan rakennuksessa tehtiin teollista työtä, kunnes viimeiset sorvit hiljenivät 1990-luvun alussa.

Tampellan teollinen historia oli kuitenkin alkanut jo paljon aiemmin. Vuonna 1844 alueelle perustettiin pieni masuuni. Vuonna 1856 kosken rannalle syntyivät konepaja ja pellavatehdas, jotka yhdistyivät vuonna 1861 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiöksi. Oy Tampella Ab kasvoi monialayritykseksi, joka tuli tunnetuksi muun muassa vetureistaan, turbiineistaan ja pellavatuotteistaan.

Kun teollinen tuotanto väistyi vanhoista rakennuksista, Tampellan alueelle alkoi rakentua uudenlainen kokonaisuus. Vapriikin perustaminen oli osa Tampereen vanhan teollisen keskustan muutosta, jossa historialliset tehdasrakennukset saivat uuden elämän kulttuurin ja museoiden käytössä. Vapriikki oli Suomen ensimmäinen museokeskus, rohkeudessaan poikkeuksellinen uusi innovaatio. Museotoimenjohtaja Toimi Jaatisen johdolla syntyi vetovoimainen konsepti, joka yhdisti Tampereen kaupungin erillisten museoiden toiminnan ja kokoelmat.  Näyttelytoiminnan rinnalle rakennettiin museoiden kokoelma-, tutkimus- ja konservointitoimintaa sekä yleisöpalveluja. Tavoitteena oli tarjota saman katon alla monenlaisia tapoja tutustua historiaan, esineisiin, kuviin ja ilmiöihin.

30 vuotta historiaa ja uusia elämyksiä

Kolmen vuosikymmenen aikana Vapriikista on kasvanut yksi Suomen suurimmista museoista. Historiallisissa tehdashalleissa on vuosien varrella nähty lukuisia näyttelyitä ja koettu monenlaisia tapahtumia. Paikallishistoria on edelleen Vapriikin sydän, mutta monet tuntevat museokeskuksen nykyisin etenkin sen kansainvälisestä näyttely-yhteistyöstään, jonka tuloksena Tampereella on nähty sellaisia museohelmiä kuin Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet, Songlines – Australian seitsemän sisarta ja Olipa kerran, tarina satujen synnystä.  

Rakennuksen teollinen historia on yhä vahvasti läsnä. Se näkyy Vapriikin tiiliseinissä ja avarissa tehdashalleissa, jotka ovat saaneet uuden elämän museokeskuksena. Myös Vapriikki itse on muuttunut vuosikymmenten aikana. Museokeskuksen tiloja on uudistettu, näyttelytoiminta on laajentunut ja yleisölle on tarjottu yhä uusia tapoja kokea museo. Vapriikin monipuolista toimintaa toteuttaa suuri joukko eri alojen ammattilaisia.

Saman katon alla toimivat Pirkanmaan maakuntamuseo (1998–), Suomen Jääkiekkomuseo (2001–) ja Postimuseo (2014–). Museokokonaisuutta ovat täydentäneet alusta asti Vapriikin kuva-arkisto, museoravintola ja museokauppa. Museoiden mittavat kokoelmat siirtyivät Vapriikista erilliseen kokoelmakeskukseen, jonka avajaisia juhlittiin vuonna 2013.

Vapriikin 30-vuotisjuhlavuosi on tuonut museokeskukseen monipuolista ohjelmaa ja näyttelyelämyksiä.  Vuoden aikana esillä ovat olleet muun muassa Jalkapallon MM-kisat kautta aikojen ja Mennyt maailma – Tampere 1900-luvun alussa. Vuoden 2027 käynnistää myrkyllisten eläinten merkitystä luonnossa tarkasteleva Myrkkyä!-näyttely, ja keväällä avautuu Pikku Kakkosen 50-vuotisjuhlaa viettävä teemanäyttely rakastetusta lastenohjelmasta.

Lisäksi Vapriikissa nähdään yleisön ikisuosikit, syksyllä uudistunut Suomen pelimuseo, Tampereen luonnontieteellinen museo ja marraskuussa 2027 uudelleen avautuva Kivimuseo.

Rakastetuimpia erikoisnäyttelyitä ovat olleet:

Jalkapallon MM-kisat kautta aikojen 16.4.–1.11.2026 
Supersankarit 29.5.2025–18.1.2026 
Songlines 11.10.2024–30.3.2025 
Kiven voima 26.4.–4.8.2024 
Manserock 9.2.2024– 
Olipa kerran, tarina satujen synnystä 28.4.2023–10.3.2024 
Apinat – Kädellisten tarina 25.2.–23.10.2022 
Ritarit 20.5.–5.12.2021 
Ostia – Portti Roomaan 1.11.2019–10.1.2020 
Dracula – Vampyyrit Vapriikissa 5.2.–18.8.2019 
Tampere 1918 26.1.2018–3.9.2023 
Kadonneet kaunottaret 1.12.2017–8.4.2018 
Birckala 1017 9.6.2017–17.3.2019 
Kielletty kaupunki 21.4.–1.10.2017 
Jääkauden jättiläiset 29.1.–14.8.2016 
Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet 14.6.–1.12.2013

Lisätiedot: 
Museopalvelujohtaja Heidi Gottskalk 
040 527 8750 
[email protected] 

Näyttelypäällikkö Maj Meriluoto 
040 732 3745 
[email protected] 
 

Jaa sosiaalisessa mediassa