EU:n F-kaasu- ja otsoniasetukset tuovat velvoitteita rakennusten korjaus- ja purkutöihin
Vuoden 2025 alusta lähtien rakennusten omistajien ja urakoitsijoiden on tullut varmistaa, että korjaus- ja purkutöiden yhteydessä rakennuksista poistettavat vanhat solumuovieristeiset eriste-elementit, eristelevyt ja niistä tehdyt tuotteet (esim. eristetyt ovet):
- tunnistetaan,
- irrotetaan siten, että ne säilyvät mahdollisimman ehjinä,
- kerätään erikseen talteen ja
- toimitetaan vaarallisena jätteenä käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jossa eristemateriaalien sisältämät otsonikerrosta heikentävät aineet (ns. ODS-aineet) sekä fluoratut kasvihuonekaasut (ns. F-kaasut) erotellaan tai tuhotaan hallitusti.
Velvoitteet liittyvät tiukentuneiden EU:n F-kaasu- ja otsoniasetusten voimaantuloon. Asetuksen velvoitteet koskevat vain materiaalien loppukäsittelyä eli rakennusjätettä. Asetukset eivät estä ehjien eristelevyjen tai eristeitä sisältävien tuotteiden, kuten ovien, uudelleenkäyttöä toisessa kohteessa.
Yhdisteitä sisältävien eristeiden tunnistaminen
Asetusten velvoitteet koskevat siis eriste-elementtejä (sandwich-elementtejä), eristelevyjä sekä näistä valmistettuja tuotteita (esim. eristetyt ovet). Sen sijaan paikan päällä saumaukseen, tiivistämiseen, eristämiseen tai kiinnittämiseen käytettyjä suihkutettavia vaahtoja asetusten velvoitteet eivät koske, vaikka ne edellä mainittuja yhdisteitä sisältäisivätkin.
Solumuovieristeisiä eriste-elementtejä on käytetty mm. teollisuuden ja kauppojen kylmä- ja pakkasvarastoissa, teollisuusrakennuksissa ja omakotitaloissa. Solumuovieristeisiä eristelevyjä taas on käytetty tyypillisesti mm. teollisuus- ja varastorakennusten yläpohjaeristeenä sekä saunan eristeenä.
ODS-aineita käytettiin Suomessa eristemateriaaleissa yleisesti vuosina 1960–1994. F-kaasuja on käytetty Suomessa vain vähäisessä määrin, ja vasta vuodesta 1994 alkaen. Useimmiten eristeiden valmistuksen ponneaineina on käytetty hiilivetyjä tai hiilidioksidia F-kaasujen sijasta. Ympäristöministeriön mukaan eriste-elementit ja -levyt eivät todennäköisesti sisällä F-kaasuja tai ODS-aineita, jos rakennus on rakennettu v. 1996 jälkeen.
ODS-aineita ja/tai F-kaasuja sisältäviä eristemateriaaleja ovat erityisesti:
- polyuretaanieristeet (PUR ja PIR), joita käytetään valmiissa eriste-elementeissä sekä eristelevyinä seinissä ja katoissa
- suulakepuristettu polystyreeni (XPS), jota käytetään erityisesti routa- ja lattiaeristeinä
EPS-eristeet (tuttavallisemmin styrox) ja kivivillaeristeet eivät sisällä ODS-aineita ja F-kaasuja.
Kun eristelevyjen irrottaminen ei ole teknisesti mahdollista
Kun eristeen rakenne rikkoutuu, haitalliset kaasut pääsevät vapautumaan ilmakehään. Eristemateriaalit tuleekin purkaa ja käsitellä työmailla siten, että ne säilyvät mahdollisimman ehjinä. Eristeen tarpeetonta rikkomista, taittamista tai murskaamista tulee välttää.
Mikäli eristelevyjen irrottaminen ei ole teknisesti mahdollista (eristeen purkaminen isoina paloina ei onnistu tai poistamisesta syntyy riski turvallisuudelle), tulee omistajan tai urakoitsijan laatia sen todistava asiakirja. Asiakirjaa tulee säilyttää viiden vuoden ajan, ja se on esitettävä pyynnöstä valvovalle viranomaiselle. On hyvä huomioida, että poikkeamismahdollisuus asetuksen säädöksistä koskee ainoastaan vaikeasti poistettavia, onkaloihin ja rakenteiden sisälle sijoittuvia eristelevyjä. Taloudellinen peruste ei ole hyväksyttävä peruste asetuksen velvoitteista poikkeamiselle, vaan syyn tulee olla nimenomaan tekninen. Suomen Standardit SFS on laatinut asiakirjamallin eristelevyjä koskevaa poikkeamismenettelyä varten, jota voi halutessaan hyödyntää työmailla (SFS-standardi SFS 7526:2026).
Vastuut
Rakennusten omistajien ja urakoitsijoiden vastuulla on noudattaa asetusten velvoitteita korjaus-, kunnostamis- ja purkamistöiden yhteydessä.
Rakennustyömaiden jätteenkäsittelyn valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa korjaus- ja purkutyömaiden rakennuseristeiden erilliskeräyksen valvontaa osana muuta jätevalvontaa. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on omalta osaltaan edistää asetusten tavoitteiden toteutumista tiedottamalla hankkeisiin ryhtyviä asiasta.
