Tampereen seudun työllisyysalueen tulos on odotettua parempi
Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto on hyväksynyt vuoden 2026 vuosisuunnitelman tammi–elokuun osavuosikatsauksen. Toiminta etenee suunnitellusti ja ennusteen mukaan tilikausi tulee pysymään nollatuloksessa.
Vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää, ja sen toteutumisesta raportoidaan tavallisesti kolmesti vuodessa. Koska vuoden 2026 vuosisuunnitelmat hyväksyttiin strategian laadinnan aikataulun vuoksi poikkeuksellisesti vasta helmikuussa, toimenpiteistä ja riskienhallinnasta raportoidaan kuluvana vuonna nyt ensimmäistä kertaa.
Vuosisuunnitelman toimenpiteet etenevät
Osavuosikatsauksen mukaan vuosisuunnitelman toimet ovat edenneet raportointijakson aikana erittäin hyvin. Työllisyyden edistämisen kumppanuusmallin ja työmarkkinoiden työvoima- ja osaamistarpeita palvelevan työnvälityksen kehittäminen etenevät suunnitellusti. Myös kärkiosaamisalojen kasvua ja kilpailukykyä parannetaan.
Työllisyysalueen taloudellinen tilanne on hyvä
Tampereen seudun työllisyysalueen liikeylijäämä oli tarkastelujaksolla 7,1 miljoonaa euroa, mikä on 7,7 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tulos johtuu pääosin suunniteltua pienemmistä kuluista: palvelujen ostot painottuvat loppuvuoteen, rekrytoinnit ovat kesken ja tukia ja avustuksia on maksettu suunniteltua vähemmän.
Tilinpäätösennusteen mukaan tilikaudella päästään vuosisuunnitelman mukaiseen nollatulokseen. Menojen arvioidaan jäävän suunniteltua pienemmiksi erityisesti palkkatuen ja nuorten rekrytointituen osalta: palkkatuen ennustetaan alittuvan 3,2 miljoonaa euroa ja nuorten rekrytointituen 2,1 miljoonaa euroa. Nuorten rekrytointitukeen myönnettyä valtionavustusta käytetään myös vuonna 2027. Nuorten NOSTE -kaupunginosapilotin kustannuksista arvioidaan katettavaksi noin 2 miljoonaa euroa valtionavustuksella, joka on tullut äskettäin haettavaksi. Pilotilla vahvistetaan nuorten pääsyä työhön, koulutukseen ja hyvinvointia tukeviin palveluihin sekä alueellista monialaista yhteistyötä.
Kuntien maksuosuudet ovat tilinpäätösennusteessa 7,1 miljoonaa euroa suunniteltua pienemmät, ja ne tasataan vuodenvaihteessa vastaamaan toteutuneita kustannuksia.
– Osavuosikatsaus osoittaa, että työllisyysalueen toiminta ja talous ovat vakaalla pohjalla. Tärkeintä on, että jokainen euro kohdistuu vaikuttavasti – työnvälitykseen, yritysten osaajatarpeisiin ja siihen, että nuoret ja pitkään työttömänä olleet pääsevät kiinni työelämään, sanoo työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari.
Riskeihin varaudutaan monin keinoin
Työllisyysalueen merkittävimmät riskit liittyvät muun muassa heikkoon yleiseen taloustilanteeseen ja kasvavaan työttömyyteen, jotka lisäävät työttömyysturvamenoja ja syrjäytymisen riskiä. Riskeihin vastataan muun muassa tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja koulutuksen järjestäjien kanssa ja lisäämällä kansainvälisen työvoiman saatavuutta ja pitovoimaa. Toimivat välityömarkkinat, hyvinvointialueen kanssa tehtävä yhteistyö ja oikein suunnatut monialaiset palvelut ehkäisevät syrjäytymistä. Työllisyys- ja kasvupalvelut eivät voi vaikuttaa suhdanteisiin, mutta vaikuttava ja kustannustehokas työnvälitys edistää työllisyyttä kaikissa suhdannetilanteissa.
