Arviointitutkimus: Kasvatus- ja opetusalan johtajien osaaminen on vahvaa Tampereen kaupunkiseudulla

Kyselyyn osallistui keväällä 2026 yhteensä 276 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksiköiden johtamistehtävissä toimivaa henkilöä, jotka työskentelivät johtajana tai apulaisjohtajana, rehtorina tai apulaisrehtorina. Keskimääräinen vastausprosentti oli 80, joten tuloksia voidaan pitää luotettavina ja edustavina.

Arvioinnin toimeksiantajana olivat Tampereen seudun Osakkeen kautta Tampereen kaupunkiseudun kunnat, ja arviointikumppanina toimi Suomen Akatemian rahoittaman EDUCA Lippulaivan tutkijaryhmä, jonka muodostivat Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijat sekä Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutin toimijat.  

Arvioinnissa tarkasteltiin johtajuusosaamista useilla eri osa-alueilla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman johtamisosaamisensa vahvuutta, valitsemaan merkityksellisimmiksi kokemansa johtajuuden osa-alueet sekä ilmaisemaan, millä osa-alueilla he kokivat eniten kehittämistarpeita. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan avointen vastausten kautta työnsä haasteita ja muutostekijöitä.

– Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja kattavaa tietoa, jota voidaan hyödyntää seudullisen kehittämistyön ja johtajuusvalmennusten suunnittelussa sekä kuntien omassa kehittämistyössä, kertoo palvelupäällikkö Katariina Ratia Tampereen seudun Osakkeelta.

Vahvuudet arjen johtamisessa ja ihmisten kohtaamisessa

Johtajuusosaamisen vahvimmiksi osa-alueiksi nousivat sosioemotionaalinen johtaminen, arjen hallinnollinen johtaminen ja eettinen johtaminen. Myös pedagoginen johtaminen, yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen ja jaettu johtajuus arvioitiin vahvoiksi osaamisalueiksi.

Vaikka johtajuusosaaminen arvioitiin kokonaisuutena vahvaksi, tutkimuksessa tunnistettiin myös kehittämiskohteita, jotka jossain määrin vaihtelivat toimialoittain. Kehittämistarpeita nousi esiin erityisesti digitalisaation, verkostoyhteistyön ja talouden johtamisessa, strategisessa henkilöstöjohtamisessa sekä ennakoivassa kriisijohtamisessa.  

Tulokset auttavat kohdentamaan johtajuuden kehittämistyötä toimialan ja yksikön kannalta merkityksellisille osa-alueille kuten strategiseen päätöksentekoon, monialaiseen yhteistyöhön sekä resurssien hallintaan liittyviin kokonaisuuksiin. Vastaajat kuvasivat, että toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaatio ja taloudelliset paineet, ovat lisänneet johtamistyön vaativuutta ja ne edellyttävät johtajilta uudenlaista osaamista ja lisäkoulutusta, joiden tunnistamiseen arviointi antoi suuntaviivoja.

– Johtajat arvioivat osaamisensa vahvimmaksi ihmisten, oppimisen ja arjen johtamisessa, mikä onkin heidän työnsä ydintä. Kehittämistarpeita he näkivät osa-alueilla, jotka liittyvät myös kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa tunnistettuihin murroksiin ja haasteisiin, kuten tekoälyn käyttö ja henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen. Lisäksi kehittämistarpeisiin sisältyi osa-alueita, jotka eivät erityisesti painotu opettajankoulutuksessa, kuten talouden johtaminen, kertoo tutkijatohtori Janni Alho Jyväskylän yliopistosta.  

Laajan arvioinnin tulokset antavat suunnan kehittämiselle

Avoimissa vastauksissa johtajat toivovat kehittämisen tueksi vertaiskeskusteluja ja kokemusten jakamista, käytännönläheisiä koulutuksia, tukea digitalisaation hyödyntämiseen ja selkeyttä johtamisen rakenteisiin ja vastuunjakoon.

Katariina Ratian mukaan nyt tehty arviointi tarjoaa vahvan perustan johtajuuden kehittämisen jatkolle Tampereen kaupunkiseudulla.  

– Tulokset auttavat meitä kohdentamaan koulutuksia ja valmennuksia keskeisiin teemoihin, tunnistamaan yhteiset kehittämistarpeet eri koulutusasteilla sekä vahvistamaan johtamisen tukea muuttuvassa toimintaympäristössä, hän summaa.

Arvioinnista käytännön kehittämistyöhön

Johtajuusosaamisen kehittäminen on Tampereen kaupunkiseudulla ollut pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Jo tällä hetkellä kunnissa sekä seudullisessa yhteistyössä toteutetaan erilaisia johtajuusvalmennuksia, vertaisverkostoja, koulutuksia ja kehittämishankkeita, joilla tuetaan kasvatus- ja opetusalan johtajien osaamista.  

Nyt valmistunut arviointi ei siis käynnistä kehittämistyötä, vaan tarjoaa sille entistä tarkemman suunnan. Tulokset vahvistavat jo tunnistettuja vahvuuksia sekä auttavat kohdentamaan tulevia toimenpiteitä niihin teemoihin, joissa johtajat itse tunnistavat tarvitsevansa lisää tukea ja osaamisen kehittämistä.

– Tampereella varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen johtamisosaamista on vahvistettu systemaattisella johtajien koulutus- ja valmennustoiminnalla, yhteisillä kehittämisprosesseilla sekä verkostomaisella yhteistyöllä, joka tukee pedagogista johtamista ja strategian toimeenpanoa. Lisäksi johtamista on kehitetty vahvistamalla tiedolla johtamisen käytäntöjä, inklusiivista toimintakulttuurin johtamista sekä tuen johtamisen rakenteita ja käytäntöjä, jotta lasten tarvitsema tuki toteutuu suunnitelmallisesti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti, kertoo Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämispäällikkö Pia Kuisma.

Nokian kaupungin sivistysjohtaja Mika Seppänen korostaa Tampereen seutuyhteistyön ja yhteisten johtamiskoulutusten merkitystä johtajuusosaamisen ja ammatillisuuden kehittymiselle.  

Nokian kaupungissa on useamman vuoden ajan järjestetty sivistyspalveluiden johtamisiltapäiviä, jossa pureudutaan moniammatillisesti ajankohtaisiin johtamisen kysymyksiin. Arvioinnin tulokset ovat Seppäsen mukaan oiva työkalu myös johtamisiltapäivien kehittämiseen.

– Tampereen seudulla ollaan varsin pitkällä modernissa verkostoimaisessa yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa, joka varmasti näkyy osaltaan positiivisesti myös johtajuusosaamisen arvioinnin tuloksessa. Näen, että arvioinnin avulla on tunnistettu keskeisiä kehittämistarpeita ja sen pohjalta pystymme kunnissa suunnittelemaan entistä laadukkaampaa ja osuvampaa koulutusta vastaamaan nopeasti muuttuvan ja systeemisen maailman tarpeisiin, Seppänen sanoo.