Uusi yhteistyömalli työvoimakoulutuksiin

Uusi yhteistyömalli tukee Tampereen seudun työllisyysstrategian tavoitetta turvata osaavan työvoiman saatavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Strategia suuntaa työnantajien tarpeista lähtevää toimintaa ja korostaa aiempaa tavoitteellisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Juuri tätä vahvistetaan nyt rakentamalla yhteinen, ennakointiin perustuva koulutusten suunnittelumalli, joka varmistaa, että koulutustarjonta vastaa työelämän todellisiin osaamistarpeisiin.

Tiiviimpi ja aiempaa ketterämpi yhteistyö

Yhteistyömallissa oppilaitokset ja työllisyys- ja kasvupalvelut muodostavat ydinryhmän, joka vastaa koulutusten suunnittelusta, osaamistarpeiden kartoittamisesta sekä toteuttajista sopimisesta. Tavoitteena on keventää hallintoa, vahvistaa laatua ja parantaa koulutusten vaikuttavuutta.
Kehittämistyötä ohjataan sekä työllisyysalueen että oppilaitosten johdon kanssa, ja yhteistyö perustuu jaettuun tietoon, ennakointiin ja jatkuvaan vuoropuheluun.

– Meille työllisyys- ja kasvupalveluissa on olennaista, että koulutustarjonta vastaa aidosti työelämän todellisiin osaamistarpeisiin. Uudessa yhteistyömallissa oppilaitokset ja työllisyyspalvelut toimivat tiiviisti yhdessä, mikä keventää hallintoa, vahvistaa laatua ja parantaa koulutusten vaikuttavuutta. Yhteinen ennakointi ja jatkuva vuoropuhelu johdon kesken varmistavat, että pystymme reagoimaan nopeasti alueen työvoimatarpeisiin, sanoo Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari.

Osaamistarpeiden ennakointi ja joustava koulutustarjonnan suunnittelu

Ensimmäisessä vaiheessa kehittämisen kohteena on osaamistarpeiden ennakointimallin suunnittelu ja koulutusten sisältösuunnittelun uudistaminen. Tähän liittyy yhteinen ennakoinnin lähteiden tunnistaminen ja muun muassa työnantajille suunnatun osaamistarvekyselyn toteuttaminen.

Prosessiin määritellään tarkistuspisteet, joissa arvioidaan, ovatko suunnitellut koulutusratkaisut edelleen tarpeenmukaisia ja vastaavatko ne työelämän kysyntää. Kehittämistyössä tarkastellaan myös suunnitteluaikatauluja. Tavoitteena on, että jo kesään mennessä on pääosin tiedossa, mitä koulutuksia seuraavana vuonna järjestetään. Ennalta sovitun koulutustarjonnan lisäksi reagoidaan elinkeinoelämän muuttuviin osaajatarpeisiin joustavasti.

– Ennakointi ja ketterä reagointi on entistä tärkeämpää taloussuhdanteiden ja elinkeinoelämän tarpeiden nopeissa muutoksissa. Tämä yhteistyömalli vahvistaa kykyämme vastata näihin muutoksiin yhdessä. Yhteinen tilannekuva ja ymmärrys tarpeista ja kyky toimia yhdessä on alueen kasvun ja kehittymisen edellytys, kertoo Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari.

Rakennusalasta laajennetaan muihin toimialoihin

Työ käynnistyi vuoden 2026 alussa rakennusalan osaamistarpeiden kartoituksella. Rakennusalaa käytetään pilottina, jonka pohjalta rakennetaan koko työllisyysalueen yhteinen toimintamalli. Malli laajennetaan nopeasti myös muille toimialoille, ja oppilaitokset ovat jo ilmaisseet toiveen suunnittelun aikaistamisesta kevääseen. Kehittämistyön seuraavassa vaiheessa tarkastellaan koulutusten toteutuksen aikana tapahtuvan yhteistyön uudistamista.

– Meillä koulutuksen järjestäjillä tulee olla valmius reagoida osaamistarpeiden muutoksiin nopeasti ja ketterästi. Jatkuva kartoittaminen ja tiivis yhteys työnantajiin tuo ajantasaista tietoa meille koulutuksen järjestäjille. Yhteistyömalli auttaa suunnittelemaan koulutuksia ennakoiden ja antaa eväitä rakentamaan sisältöjä vastaamaan entistäkin paremmin työantajien tarpeita. Koulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on tärkeää koko alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta, sanoo Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) toimitusjohtaja ja rehtori Jarno Tuimala.

Tavoitteena koulutukset, jotka vastaavat työelämän todellisiin tarpeisiin

Työnantajilta saatu palaute korostaa tarvetta entistä ketterämpiin koulutusratkaisuihin, aktiiviseen vuoropuheluun ja tiedolla johtamiseen ja koulutusten vaikuttavuuden seurantaan. Työnantajat odottavat koulutuksilta samaa uudistumiskykyä kuin yrityksillä on omassa toiminnassaan.

– Koulutuksen järjestäjien on vahvistettava ketteryyttään ja vuoropuhelua työnantajien kanssa. Tämä korostaa tarvetta tiiviimmälle yhteistyölle, nopeammille reagointimalleille ja systemaattiselle vaikuttavuuden seurannalle. Koulutus ei enää riitä vastaamaan nykyisiin osaamistarpeisiin, vaan sen on ennakoitava tulevia muutoksia ja tarjottava joustavia ratkaisuja, jotka tukevat yritysten jatkuvaa uudistumista, sanoo Valkeakosken ammattiopiston (VAAO) rehtori Raimo Alarova.