Tampereen Älykaupunki kaupunkilaisille toimi organisaation yhteisenä kehitysohjelmana

Vuonna 2021 Tampere tunnisti merkittävän haasteen: tekoäly ja digitalisaatio etenivät vauhdilla, mutta kaupungilta puuttui perusasioita sen hyödyntämiseksi palveluissa. Tämä tarkoittaa erityisesti osaamista, yhteisiä tavoitteita ja työkaluja. Kaupunki päätti ottaa pidemmän ajan tavoitteekseen tekoälyn ja teknologian hyödyntämisen kaupunkilaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja kaupungin elinvoiman parantamisessa.  

Näin syntyi Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelma, jonka perusajatus on selkeä: digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen eivät ole vain tietohallinnon tai pienen asiantuntijaryhmän asia, vaan kaikkien yhteinen tehtävä ja koskettaa kaupungin perustoimintaa ja arkea.

Ohjelma toimi valtuustokaudella 2021–2025.

Ohjelmassa on rakennettu ensimmäisiä tekoälyä hyödyntäviä kaupungin palveluja.  Keskeisintä ohjelmassa on kuitenkin ollut pysyvien rakenteiden, osaamisen ja eettisten pelisääntöjen luominen kaupungille, jotta uutta teknologiaa voidaan hyödyntää laajamittaisesti, vastuullisesti ja hallitusti. Kyse ei ole vain yksittäisistä sovelluksista, vaan koko organisaation uudistamisesta siten, että kaikilla kaupungin toimialoilla olisi valmiudet käyttää ja kehittää tekoälyn mahdollistamia ratkaisuja osana arkea.  

Teknologia ihmisten apuna  

Kehitysohjelman tärkein periaate on, että teknologia palvelee ihmistä – ei toisin päin. Datan ja tekoälyn avulla kehitetään palveluja, jotka vastaavat kaupunkilaisten todellisiin tarpeisiin esimerkiksi turvallisuuden, koulutuksen, elämysten, yrityspalveluiden ja kestävän kaupungistumisen alueilla. Digitalisaation avulla voidaan myös vähentää eriarvoisuutta varmistamalla, että palvelut tavoittavat kaikki asukasryhmät. Esimerkiksi kävijävirtoja ennakoiva Pulssi-sovellus auttaa yrittäjiä varautumaan paremmin asiakaspiikkeihin ja resursoimaan oikein.  

Pulssissa kehitettyä toimintalogiikkaa on voitu hyödyntää jo nyt uusissa käyttötapauksissa. Yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa kehitetään parhaillaan tapaa arvioida datan avulla, missä ja milloin ensihoidon palvelutarve on suurinta.    

Digitaaliset kaksoset puolestaan ovat kaupungin virtuaalisia 3D-malleja, joiden avulla testataan ja ennakoidaan kaupunkiympäristön muutoksia sekä tuetaan kestävää suunnittelua ja päätöksentekoa. Niiden avulla asukkaita voidaan myös osallistaa esimerkiksi uusien kaupunginosien suunnitteluun ja viihtyisyys- ja turvallisuuskokemusten kartoittamiseen. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan simuloida valaistuksen, liikenteen ja pelastusteiden vaikutuksia kaupunkitilassa ennen rakentamista – ja siten luoda turvallisempia, saavutettavampia ja viihtyisämpiä ympäristöjä kaikille.  

Tulevaisuudessa palveluja kehitetään yhä personoidumpaan suuntaan: tavoitteena on tarjota oikea-aikaista ja käyttäjän tilanteeseen räätälöityä tietoa esimerkiksi pysäköintipaikkojen saatavuudesta, lähialueen tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista keskitetysti Tampere.Finland -sovelluksen kautta.

Projekteista pysyväksi tavaksi toimia  

Älykaupunki-ohjelma merkitsi kaupungille perustavanlaatuista kulttuurinmuutosta ja koko organisaation yhteistyötä. Aiemmin digitalisaatiota tarkasteltiin paljolti yksittäisten projektien kautta, mutta nyt se kulkee koko kaupungin toiminnan läpi strategisella tasolla. Digitaalisia ratkaisuja kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyössä kaupungin eri toimialojen ja yrityskentän kanssa, nykyään yhteisen Digivision mukaan. 

Ohjelman aikana on luotu pysyviä palveluja eri toimialoille, ja samalla kaupungin työntekijöitä on koulutettu teknologian hyödyntämiseen arjen työssä. Kehitystyö on ollut mittavaa: siihen on osallistunut yli sata kaupungin ammattilaista, ja ohjelman vuosibudjetti on ollut noin 1,3 miljoonaa euroa.  Ohjelman tavoitteena on ollut rakentaa pysyvä perusta ja osaaminen, jota päästään hyödyntämään ja edelleen kehittämään ohjelmakauden jälkeen.