Rakentamisen luvat

Rakennuslupa tarvitaan uutta rakennusta rakennettaessa. Lupa tarvitaan myös olemassa olevaa rakennusta laajennettaessa tai tehtäessä siihen korjaus- ja muutostöitä tai kun tilojen käyttötarkoitusta halutaan olennaisesti muuttaa.

Ennen lupahakemuksen jättämistä Lupapisteeseen tulee suunnittelijan ottaa yhteyttä alueen lupakäsittelijään ennakkoesittelyajan varaamiseksi ja hankkeeseen liittyvien vaatimusten selvittämiseksi.

Ennakkoneuvottelussa käydään läpi hankkeen tavoiteaikataulu ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa rakennusluvan tavoiteltu käsittelyaika. Jotta tavoitellussa käsittelyajassa pysytään, ennakkoneuvottelussa sovitaan myös se päivämäärä, jolloin kaikki rakennusluvan liiteasiakirjat tulee olla toimitettuna rakennusvalvontaan.

Vähäiset hankkeet, kuten rakennelmat, mainokset, aidat, julkisivumuutokset, maalämpökaivon poraaminen ja kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen käsitellään toimenpidelupana. Lämmitysjärjestelmän muuttaminen edellyttää joko rakennus- tai toimenpideluvan.

Hakemukseen liitetään piirustukset, joihin sisältyy tontin asemapiirros sekä hankkeesta riippuen pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset sekä havainnekuvat. Piirustusten laadinnassa ja niiden lataamisessa Lupapisteeseen tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: 

• piirustusten tulee olla siistejä ja selkeitä
• piirustusten oikeassa alanurkassa tulee mainita hankkeen ja piirustuksen tiedot (nimiö)
• piirustuksessa ei saa olla ylimääräisiä valkoisia reunoja
• piirustukset tulee tallentaa pdf-muotoon
• piirustukset tulee liittää Lupapisteeseen oikein päin

Hakemukseen liitetään myös naapurien kuuleminen. Piirustusten ja naapurien kuulemisen malliesimerkki on alla. 

Tampereen rakennusjärjestyksen 3 §:n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi vähäisissä hankkeissa hyväksyä esitetyt suunnitelmat, jolloin lupamenettelyä ei tarvita.

Suunnitelmien hyväksyntä tehdään neuvontapyynnöllä Lupapiste.fi -palvelussa ”Kysy neuvoa”-painiketta käyttäen. Neuvontapyyntöön tulee liittää suunnitelmat ja esimerkiksi valokuvia, jotka helpottavat asian arvioimista. Muista tallentaa kaikki neuvontapyyntöön lisäämäsi liitteet käyttämällä painiketta ”Tallenna liite”.

Neuvontapyynnön voi muuttaa lupahakemukseksi, jos viranomainen katsoo toimenpiteen luvanvaraiseksi.

Purkamiseen tarvitaan lupa asemakaava-alueilla.

Talous- ja muiden vähäisten rakennusten kohdalla riittää purkamisesta tehtävä purkamisilmoitus.

Purkamislupahakemuksen tai purkamisilmoituksen mukaan liitetään asemapiirros sekä selvitys rakentamis- ja purkujätteen määrästä, laadusta ja lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Selvityksessä on ilmoitettava erikseen terveydelle tai ympäristölle vaarallinen rakennus- tai purkujäte ja sen käsittely.

Purkamisluvista päättää yleensä rakennusvalvonnan viranhaltija, mutta arvokohteita koskevat purkamislupahakemukset ratkaisee ympäristö- ja rakennusjaosto.

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää toimenpideluvan uudisrakentamisessa ja lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Uudisrakentamisessa maalämpökaivoa koskeva lupa sisältyy rakennuslupaan, mutta lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tulee hakea toimenpidelupa. Kantakaupungin ulkopuolisilla asemakaavoittamattomilla alueilla lupaa ei tarvita, ellei järjestelmää rakenneta pohjavesialueelle.

Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen ja siitä tulee lisäksi tehdä vesirakennusilmoitus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Ennen hankkeeseen ryhtymistä on selvitettävä, sijaitseeko tontti pohjavesi- tai muulla erityisalueella ja sijaitseeko maan alla vaurioitumisvaarassa olevia rakenteita tai teknisiä järjestelmiä. Jos lämpökaivon suunniteltu paikka sijaitsee lähellä kaatopaikkaa tai alueella, jossa on tai on ollut pilaantunutta maata, poraamisen edellytykset on selvitettävä ennen hankkeeseen ryhtymistä. Vedenottamon varoalueilla sekä paineellisen pohjaveden alueella maalämpökaivojen rakentaminen ei ole sallittua. Maalämmön kieltoalueet esitetään rakennusjärjestyksen liitekartoissa.

Lämpökaivon etäisyyden tulee olla vähintään 7,5 m kiinteistön rajoista. Lähemmäs rajaa voidaan tehdä vain naapurin kirjallisella suostumuksella. Jos lämpökaivo porataan naapurin puolelle osittain tai kokonaan, suositellaan naapurin suostumuksen lisäksi omistajanvaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, suositellaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Lämpökaivon etäisyyden tulee olla viemäreistä, vesijohdoista ja kaukolämpöputkista vähintään 3 metriä.

Liuosputkistoissa käytettävän lämmönsiirtoaineen on oltava vaaratonta ympäristölle ja terveydelle.

Pintavesien pääsy pohjaveteen on estettävä tiivistämällä putkien läpiviennit. Maa- ja kallioperässä olevan radonin pääsy asuinrakennukseen estetään läpivientien riittävällä tiivistyksellä.

Maalämpöluvan liitteet

Liitteeksi tarvitaan seuraavat asiakirjat:

• asunto-osakeyhtiöissä hallituksen päätöspöytäkirja ja kaupparekisteriote
• asemapiirustus, jossa on esitetty lämpökaivon sijainti, etäisyydet rakennuksesta ja tontin lähirajoista, sekä porauskulma, mikäli se poikkeaa pystysuorasta. Jos lämpökaivoja on useampi kuin yksi, tulee ne numeroida
• naapurin suostumus, jos lämpökaivon etäisyys on alle 7,5 m kiinteistön rajasta 
• muutospohjapiirustukset, mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
• taloyhtiöissä lämmönjakohuoneen pohjapiirustus ja lämmitysjärjestelmän kytkentäkaavio

Suunnitelmat varustetaan toimenpidekohtaisella nimiöllä, jonka hankkeelle nimetty suunnittelija sähköisesti allekirjoittaa Lupapisteessä.

Maalämpöluvan arvioitu käsittelyaika on kolme viikkoa.

Luvan saamisen jälkeen

Lupapäätöksessä edellytetään erityisen työnjohtajan hyväksyttämistä rakennusvalvonnassa. Työnjohtaja nimetään hankkeelle Lupapisteessä. Työnjohtajan tehtävänä on valvoa työn suorittamista ja tehtävässä voi toimia esimerkiksi hankkeen suunnittelija tai maalämpöhankkeen suorittavan urakoitsijan edustaja.

Porauksen yhteydessä syntyvä karkea kiintoaines ja kiintoainesta sisältävä porausvesi tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai naapureille. Kiviainesta ja porausvettä ei saa johtaa sellaisenaan vesistöön, yleisiin viemäreihin, lähiojiin, katu- tai puistoalueelle. Porausveden riittävästä selkeytyksestä on huolehdittava tai vesi on johdettava umpisäiliöön. Kiviaines on varastoitava työnaikana niin, ettei se leviä ympäristöön pölynä tai lietteenä.

Työn suorittamisen jälkeen

Pientalokohteissa maalämmön loppukatselmukset pidetään ilman rakennusvalvontaviranomaisen paikallakäyntiä erityisalojen työnjohtajan rakennusvalvontaan toimittamien selvityksen perusteella. Loppukatselmuksen pitämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on Lupapisteessä nimetty lupaehdoissa edellytetty erityisalojen työnjohtaja, joka toimittaa Lupapisteeseen töiden valmistuttua seuraavat asiakirjat:

• pientalon maalämpöhankkeen tarkastusasiakirja
• lämpökaivon porausraportti
• päivitetty asemapiirustus, jos lämpökaivon sijainti on muuttunut

Erityisalojen työnjohtajan tulee hakea loppukatselmusta rakennusvalvonnasta alueen LVI-tarkastajalta, kun edellä mainitut asiakirjat on toimitettu.

Suurempien kohteiden loppukatselmukset pidetään kohteessa. Hankkeelle nimetyn työnjohtajan tulee tilata alueen LVI-tarkastajalta kohteelle loppukatselmus. Loppukatselmuksessa todetaan, että työ on suoritettu myönnetyn luvan ja ehtojen mukaisesti.
 

Muuta huomioitavaa

Öljysäiliöiden poiston yhteydessä tulee huomioida pelastuslaitoksen ohjeet sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa aluepelastuslaitokselle.

Lämmönsiirtoaineiden vaihdon yhteydessä on huomioitava, että käytetty lämmönsiirtoaine on ongelmajätettä.

Asemakaava-alueilla ja vahvistetuilla yleiskaava-alueilla tehtävät maisemaa oleellisesti muuttavat maanrakennustyöt (esim. kaivaminen, täyttäminen ja louhinta) sekä laajat puunkaadot edellyttävät maisematyöluvan hakemista. Maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita yleis- ja asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamiseen eikä myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisiin töihin. Maisematyölupa ei myöskään ole tarpeen tonttien hoitoon liittyvissä puunkaadoissa. Niitä ohjeistetaan erillisellä Puiden istutus ja kaato tontilla -ohjeella.

Maisematyöluvan alaisilla toimenpiteillä ei tarkoiteta maa-ainesten ottamista. Maa-ainesten (esim. soran, hiekan tai mullan) ottamista säätelee maa-aineslaki ja siihen tarvitaan erillinen maa-aineslupa.

Hakemuksesta tulee selvitä toimenpiteen laatu ja laajuus ja sen liitteenä tulee olla kuviokohtainen karttaliite. Mikäli kiinteistön omistaja ei ole sama kuin kaupungin omistajarekisterissä, tarvitaan lisäksi selvitys omistajasuhteista (huom. kuolinpesä, metsäyhtymä, yhtiöt: kaupparekisteriote / nimenkirjoitusoikeus).

Maa-aineslupahakemus osoitetaan Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaostolle, ja päätöksen valmistelee ympäristönsuojeluyksikkö. Lisätietoa maa-ainesluvasta ja sen hakemisesta löytyy Ympäristönsuojelun alta sivulta Luvat ja ilmoitukset:

Tieliikennelain (6/2020) mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on haettava kunnan suostumusta kiinteistölle tuleville liikennemerkeille. Ilman suostumusta asetetut liikennemerkit eivät ole lainvoimaisia. Poliisilla on oikeus poistaa tämän lain vastaisesti eli ilman suostumusta asetetut liikenteenohjauslaitteet (71.4 §). 

Rakennusvalvonta ei myönnä päätöksessään suostumusta liikennemerkeille, vaan sitä on haettava erikseen liikennejärjestelmän suunnitteluyksiköstä. Rakennuslupapäätös ei tee liikennemerkeistä lainvoimaisia. Lisätietoja ja ohjeet hakemuksen tekemiseen löydät täältä.