Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Tampereella tarjolla kasvun eväät suhdanteiden kääntyessä

Julkaistu 1.7.2016 10.22

Työttömät ovat muualla Suomessa heikommin koulutettuja kuin Tampereella. Mikäli talouden suhdanteet kääntyvät, on Tampereella tarjolla kasvun eväät. Tähän johtopäätökseen päätyvät Tampereen työttömyyden rakennetta tarkastelleet työllisyystutkijat Jussi ja Topias Pyykkönen.

Kaupungin tilaamassa selvityksessä tutkijat kuvaavat rakenteellista työttömyyttä Tampereella vuosina 2007–2014. Aineistona toimii Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, joka sisältää tietoja muun muassa opiskelusta, eläkkeistä, työssäkäynnistä ja työttömyydestä.

Tampereen ja muun Suomen työttömyyden väliltä löytyy eroja muun muassa iän, pitkittyneen työttömyyden sekä toimialaan liittyvän kokemuksen tekijöistä. Tampereella on vähemmän ikääntyneitä työttömiä, mutta enemmän pitkäaikaistyöttömiä.

Tampereen kaupungin työllisyyshoidon palveluayksikön johtaja Mika Itänen sanoo selvityksen tuovan tärkeää tietoa työttömyyden profiilista. – Toimintamme kannalta on tärkeää, että saamme analysoitua, syvällistä tietoa ja käsityksen tämän hetken tilanteesta.

Mika Itäsen mukaan selvitys tukee käsitystä siitä, että mitä varhaisemmin puututaan työttömyyteen erilaisin toimin, sitä paremmin voidaan vaikuttaa ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Tampereella noin 6 400 työttömällä ei ole yhtään rakenteellista tekijää rasitteenaan. Tutkijoiden mukaan voidaankin ajatella, että nämä työttömät kärsivät suhdanne- tai kitkatyöttömyydestä. Tampere sijoittuu 15 suurimman kaupungin vertailussa ylempään keskikastiin. Kun talouden suhdanteet kääntyvät, on Tampereella tarjolla kasvun eväät.

Rakenteellista työttömyyttä analysoidaan selvityksessä työllistymiseen liittyvän viiden riskitekijän kautta. Rakennetyöttömällä on taustallaan yksi tai useampi työllistymistä vaikeuttava rakenteellinen tekijä. Työllistymisen todennäköisyyttä heikentävät riskitekijät ovat perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen, hakijan 55 ikävuoden täyttyminen, yli puolen vuoden työttömyys peräkkäisinä vuosina sekä työhistoria taantuvalta toimialalta tai kokonaan sen puuttuminen. Vaikeinta työllistyminen on niille työttömille, joilla indikaattoreista toteutuu kolme tai neljä.

Tampere ja muu Pirkanmaa muodostavat tyypillisen keskuskunta–kehyskunta asetelman. Kaupunkialuetta ympäröi korkean työllisyysasteen alue, kun taas kaupungissa ja maakunnan reunoilla työllisyysaste jää matalaksi. Myös Pirkanmaalla kehyskunnat ovat nojanneet Tampereen kykyyn tarjota työpaikkoja. Pendelöivien osuus kasvoi ajanjaksolla 2000–2013 huimaavat 12,5 prosenttiyksikköä. Pendelöinti ympäryskunnista ei kuitenkaan enää näytä kasvavan.

Tutkijat Jussi Pyykkönen, p. 044 0239 149 tai Topias Pyykkönen p. 040 7190 585


Lisätietoja

Kehitysjohtaja
Mika Itänen
puhelin 040 566 1245
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell