Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2024–2028 on nähtävillä

Luonnos on kommentoitavana 17.5.2024 saakka, ja siihen voi tutustua verkossa www.tampere.fi/meluntorjunnan-toimintasuunnitelma.

Meluntorjunta huomioidaan kaupunkisuunnittelun kaikissa vaiheissa

Lähtökohtana liikennemelun torjunnalle on kaupunkisuunnittelu, jossa liikenteen haittavaikutukset ennakoidaan ja minimoidaan kaikissa suunnittelun vaiheissa. Liikennemelua pyritään vähentämään myös uusien asuinalueiden rakenteiden melusuunnittelulla sekä meluisten asuinalueiden ja virkistysalueiden melusuojauksella. Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen, hiljaisempi joukkoliikennekalusto, nopeusrajoitukset sekä hiljaisemmat työtavat ja -koneet rakentamisessa ovat myös keinoja vähentää melua.  

Uusien päiväkotien, koulujen ja vastaavien palvelurakennusten rakentamisessa varmistetaan, ettei sisätiloissa altistu melulle ja melulta suojatut ulkoilu- ja leikkialueet ovat riittävät. Nykyisissä herkissä kohteissa säilytetään hyvä tilanne melun osalta.

Melusuojausta edistetään 15 kohteessa

Vuosien 2024–2028  tavoitteeksi on esitetty melusuojausta 15 kohteeseen. Niille on laadittu alustava melusuojaussuunnitelma. Kohteet valittiin melualtistuksen sekä melusuojauksen toteutettavuuden perusteella. Melusuojaus voi olla esimerkiksi meluseinä, meluvalli tai melukaide. Melusuojauksen rakentaminen on varsin kallista, joten niiden toteuttamiseen vaikuttaa käytössä oleva rahoitus.

Ehdotetut kohteet ovat esimerkiksi pientaloalueita tai kerrostalokortteleita vilkkaiden väylien varrella tai läheisyydessä.  Mukana on myös pari ratamelukohdetta sekä viheralueita. Kohteita ovat muun muassa Punakylä Satakunnankadun varrella, Kiinanmuurin kortteli ja Karjalanpuisto Kalevantien varrella, Hyhkynlaakson länsipuoli valtatie 12:n varrella, Kalevan liikuntapuisto ja Tarkonpuisto, Sikosuon luonnonsuojelualue Pappilassa valtatie 9:n varrella sekä Kauppi-Niihaman itälaita valtatie 9:n varrella.

Melua aiheuttaa eniten katuliikenne

Melua Tampereella aiheuttaa eniten katuliikenne sekä päivä- että yöaikaan. Tampereen kaupungin  meluselvityksen 2022 mukaan noin 31 % kaupungin asukkaista asuu rakennuksessa, joka sijoittuu päiväajan ohjearvon 55 dB ylittävälle melualueelle. Yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle alueelle sijoittuvien rakennusten ja siten myös asukkaiden määrä on pienempi, noin 25 %.

Asukaskyselyn tulos: melu vaikuttaa asuinpaikan valintaan

Asukkaiden näkemyksiä meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa varten kartoitettiin kyselyllä lokakuussa 2023. Kyselyyn saatiin 388 vastausta. Suurin osa vastaajista koki melutilanteen huonontuneen tai ei osannut ottaa kantaa siihen.  Noin 80 % vastaajista kertoi ääniympäristön vaikuttaneen asuinpaikan valintaan. Lähiulkoilualueen äänimaiseman koki hyvänä 29 %,  tyydyttävänä 54 % ja huonona 17%.

Melusta merkittävää terveyshaittaa väestötasolla

Melu on Suomessa väestötasolla toiseksi merkittävin terveyshaitta hiukkasten
jälkeen. Melun tiedetään aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia, jotka ilmenevät muun muassa verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien nousuna. Melu vaikuttaa myös elinympäristön laatuun. Meluton virkistysalue koetaan viihtyisämpänä kuin liikennemelualueelle sijoittuva virkistysalue.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu EU:n ympäristömeludirektiiviin ja ympäristönsuojelulakiin, ja se päivitetään viiden välein Tampereen kaupungin meluselvityksen perusteella.