Pönttöjä viedään Näsinpuistoon, Hatanpään Arboretumiin, Pyynikille Atlaspuistoon, Tahmelaan Lorisevanpuistoon, Raholaan Piikahakaan, Kaukajärvelle Haiharanpuistoon, Härmälään Härmälän rantapuistoon, Hervantaan Ahvenisjärven puistoon, Vuoreksen Keskuspuistoon ja Vehmaisiin Kaukajärven kartanopuistoon. PiLYn lintuharrastajat huolehtivat pönttöjen asennuksista ja huollosta. Puistoihin vietävät pöntöt ovat pikkulinnunpönttöjä ja sopivat lähinnä tiaisten ja kirjosieppojen pesintätarpeisiin

Myös taloyhtiöt ja omakotitalojen asukkaat voivat asentaa linnunpönttöjä pihoilleen ja osallistua Miljoona linnunpönttöä -talkoisiin. Verkossa sivulla http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa voi seurata kuinka kampanja etenee, ja sinne voi ilmoittaa myös oman pönttönsä mukaan. Kampanjasivuilta löytyvät ohjeet pönttöjen tekoon, sijoittamiseen ja huoltoon.

–Linnunpönttöjä ei kannata asentaa ihan vieri viereen, vaan väliä olisi hyvä olla 10–20 metriä. Tosin tiaiset voivat pesiä lähekkäinkin. Pöntön voi asentaa puuhun noin silmien korkeudelle, niin se on helppo puhdistaa. Olisi hyvä katsoa, ettei pöntön lähellä ole louhikkoa, lammikkoa tai vilkasta tietä, jotta poikaset pääsevät pöntöstä turvallisesti maailmalle, ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen opastaa.

–Tiaiset aloittavat pesintänsä huhtikuussa, mutta pönttöjä ehtii asentaa kesällä ja syksylläkin, niin ne ovat seuraavana keväänä valmiina. Ja jotkut linnut pesivät kaksikin kertaa kesässä, Kosonen toteaa.

Lasse Kososen mukaan linnut voivat vierastaa ihan uuden karheata pönttöä, joten sitä voi sutata vaikka savella. Pönttö ei kestä ikuisuuksia, vaan se tulisi vaihtaa uuteen muutaman vuoden kuluttua. Pönttö on puhdistettava pesimäkauden jälkeen vanhoista pesäaineksista lintukirppujen leviämisen estämiseksi.