Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Vanhusneuvosto ja sote

Julkaistu 2.5.2017 13.00
Tampereella on jo vuodesta 1988 asti ymmärretty tarve kuulla ikääntyneen väestön edustajia kaupungin päätöksenteossa. Jo ennen vanhuspalvelulain säätämistä Tampereella oli toiminut kaupunginhallituksen asettama vanhusneuvosto. Vanhusasiamiesten tehtävien perustaminen kaupungin organisaatioon on ehkä merkittävin vanhusneuvoston onnistuminen ennen neuvoston tuloa lakisääteiseksi. Koska vanhusneuvoston toiminnalla oli perinteitä ja menestystä, valittiin Tampere vuonna 2012 mukaan vanhuspalvelulain pilotointiin.

Vanhusneuvosto tulee lain mukaan ottaa mukaan kaikkeen ikääntynyttä väestöä koskevaan kunnalliseen päätöksentekoon. On luonnollista, että tämän velvoitteen toteutuminen kaupungin päätöksenteossa vaatii aikaa ja tiedon jakamista asioita valmisteleville toimihenkilöille. Vanhusneuvoston asema on tässä suhteessa nopeasti parantunut. Pilottihankkeen seurauksena vanhusneuvosto sai kaupungin organisaatioon esittelijä-sihteerin, joka seuraa vireille tulevia asioita kaupungin eri hallintokunnissa ja niin valmistelijat ja vanhusneuvosto voivat yhteistoimin valmistella kutakin vireillä olevaa asiaa. Yhteistyö on toki toisilla tehtäväalueilla aktiivisempaa ja toisilla passiivisempaa.

Vanhusneuvoston laatujaosto, jonka muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, tapaa säännöllisesti apulaispormestareita ja ylempää virkamieskuntaa saaden näin tietoa ajankohtaisista asioista ja voiden samalla antaa tietoa vanhusneuvoston näkemyksistä, toiveista ja suunnitelmista. (Työvaliokunnan nimeksi on tullut laatujaosto kaupunginhallituksen toimesta).

Vanhusneuvoston tehtäväkentässä korostuvat helposti kaupungin tarjoamat hoivapalvelut. Vaikka monenlaista parannettavaakin löytyy, asiat ovat Tampereella yleisesti ottaen varsin hyvin. Vanhusneuvosto kantaa huolta erityisesti kotiin tuotavien palvelujen laadusta ja riittävyydestä ja omaishoitajien jaksamisesta. Tiedämme, että työtä erityisesti kotihoidon laadun parantamiseksi tehdään vaikka resurssien niukkuus jatkuukin.

Sosiaali- ja terveysasioiden siirtyminen maakuntien hoidettavaksi ei tee kunnallisia vanhusneuvostoja tarpeettomiksi. Kunnille jäävät kaikki terveydenhuollon ennalta ehkäisevät palvelut kuten kulttuuri ja liikunta sekä rakennetun ympäristön terveellisyys. Käytännössä suurin osa ikääntyneestä väestöstä ei tarvitse hoivapalveluja. Sen sijaan ennalta ehkäisevät palvelut korostuvat ja ovat merkittävä tehtäväalue vanhusneuvostolle sairaudenhoidon ja hoivapalvelujen rinnalla. Vanhusneuvoston tulee tulevaisuudessa myös valvoa, että kaupungin asukkaat saavat sote-alueelta riittävät ja laadukkaat palvelut.

Nykyisen vanhusneuvoston toimikausi on päättymässä. Uusi kaupunginhallitus asettaa uuden vanhusneuvoston. Sen tehtäväalueessa korostuvat muun muassa asumiseen ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Vanhusneuvosto on ottanut menestyksekkäästi kantaa yhteisöllisen asumisen edistämiseen. Onkin todettava, että asumiseen ja elinympäristöön kuuluvissa asioissa vanhusneuvosto on otettu suunnitteluun mukaan kiitettävällä tavalla.

Vanhusneuvosto ei ole vielä läheskään kaikille kaupunkilaisille tuttu toimielin. Työtä asiantilan korjaamiseksi on tehty ja tehdään edelleen. Myös vanhusasiamiesten ja vanhusneuvoston välistä työnjakoa pyritään selventämään kaupungin asukkaille. Keskeinen periaate on se, että vanhusasiamiehet auttavat yksittäistä kaupungin asukasta tämän henkilökohtaisissa ongelmissa, vanhusneuvosto taas osallistuu suunnitteluun ja päätöksentekoon yleisellä tasolla.

Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut

vanhusneuvoston varapuheenjohtaja
Juha Salonen

Kirjoittaja Vanhemmiten-blogin kirjoittajat