Siirry sisältöön

Sara Hildénin taidemuseon Still Still Life on katsaus asetelmaan ja asetelmallisuuteen

Julkaistu 31.1.2020 14.41

Helmikuun 1. päivänä avautuvan Still Still Life -näyttelyn teoksia yhdistää näkökulma asetelmaan ja asetelmallisuuteen. Näyttely on katsaus niihin tulkintoihin ja muotoihin, joita asetelma on saanut modernissa ja nykytaiteessa.

Näyttelyssä Sara Hildénin säätiön kokoelmateokset saavat rinnalleen nykytaiteilijoilta lainattuja teoksia. Näyttelyn taiteilijoita ovat: Greta Alfaro, Arman (Armand Fernandez), Hans-Christian Berg, Fernando Botero, Claudio Bravo, Anthony Caro, Jacob Dahlgren, Berlinde De Bruyckere, Saara Ekström, Erik Enroth, Susanne Gottberg, Juan Gris, Emma Helle, Nir Hod, Daniel Jacoby, Elina Juopperi, Zhanna Kadyrova, Antero Kahila, Pentti Kaskipuro, Arto Korhonen, Fernand Léger, Li Mingzhu, Heikki Marila, Giorgio Morandi, Inka Nieminen, Pablo Picasso, Anna Retulainen, Nicolas de Staël, Toni R. Toivonen, Anu Tuominen, Rafael Wardi, Klaus Weber.

Museon aulaan koottujen modernin taiteen klassikoiden keskelle asettuu ukrainalaisen Zhanna Kadyrovan (s. 1981) Venetsian biennaalissa kesällä 2019 nähty veistosinstallaatio Market (2017–19), joka lainaa muotokieltä modernistisilta taidesuuntauksilta kuten kohteensa viisteiksi ja tasoiksi hajottavalta kubismilta ja geometrisiin muotoihin perustuvalta konstruktivismilta. Samalla se pohtii taiteen arvoa ja arvonmuodostusta.

Modernisteille asetelma oli tärkeä väline taiteellisten haasteiden, kuten sommitteluun, valoon ja muotoon liittyvien kysymysten vapaalle pohdinnalle. Asetelma oli olemassa taiteen vuoksi eikä sen ajateltu viittaavan itsensä ulkopuolelle.

Asetelma on alun perin maalaustaiteen genre, jonka alalajeja ovat arjen ja kodin esineet, ruoka, kukat – sekä katoavaisuus. Asetelmaa luonnehtii kohteen tarkka havainnoiminen, ja ilmaisu, joka vangitsee pintaan liittyvän materiaalin tunnun ja sen esteettiset ominaisuudet.

Pentti Kaskipurolle (1930–2010) asetelmien aiheet tulivat vastaan omalla keittiönpöydällä. Kaskipuron mustavalkoiset grafiikanvedokset saavat näyttelyn kodin aihepiiriin keskittyvässä salissa rinnalleen Anna Retulaisen (s. 1969) esittävän ja ei-esittävän välimaastoon sijoittuvat maalaukset, joiden äärellä voi kokea kuin nopeutettuna sen, miten vihannekset ja hedelmät nahistuvat hiljalleen.

Nykyasetelma on murtautunut kehyksistä ja kaksiulotteisesta pinnasta tilaan levittäytyväksi, esineistä ja erilaisista materiaaleista koostetuksi installaatioksi. Video- tai installaatiotaiteessa teos ei esitä objektia, vaan konkreettisesti myös on se, kuten Saara Ekströmin videoteoksessa Nature Morte (2004–2020).

Nykyasetelmassa pohditaan ja reflektoidaan myös asetelmaa taidemuotona. Susanne Gottberg (s. 1964) kuvaa asetelman erillisiä osia, kuten tasoa ja siinä olevia esineitä, erillisissä teoksissa. Maalauksessa Object (2015) arkisen juomalasin materiaalin tuntu on kuvattu samanlaisella tarkkuudella kuin varhaisissa asetelmissa, mutta suuremmassa mittakaavassa ja ilman muita elementtejä.

Yksi asetelmamaalauksen alalajeista on vanitas, joka on latinaa ja merkitsee turhuutta. Vanitas-asetelmat sisältävät kaikkea sitä, mitä ympärillämme on ja mitä jälkeemme jää. Ne kuvaavat näkyvää maailmaa konkreettisesti mutta samalla vertauskuvallisesti. Uudenlaista vanitas-asetelmaa edustaa Toni R. Toivonen (s. 1987). Hän asettelee messinkilevylle kuolleen eläimen, jonka hajoamisaineet syövyttävät ja värjäävät metallin taiteilijan säädellessä prosessia.

Still Still Life -näyttely osoittaa, että asetelma on yhä ajankohtainen. Sen vuosisatainen suosio perustuu ihmisen erityiseen esinesuhteeseen osana materiaalista maailmaa: käytämme, hyödynnämme ja nautimme siitä. Asetelma on edelleen väline, jonka kautta voi tutkia ja ilmaista erilaisia sisältöjä ja arvomaailmoja.

Näyttelyn teokset tarjoavat alustan keskustelulle suhteestamme esineisiin ja materiaan. Niiden katsominen antaa mahdollisuuden mietiskellä hetken tai hieman pidempään. "Teoksen täytyy olla esteettinen, että se houkuttelee käsitteellisemmän äärelle." (Toni R. Toivonen).

Näyttelyä täydentää Café Saran näyttöruudulle koottu esitys koululaisten ja opiskelijoiden vanitas-aiheisista valokuvista. Pirkanmaan kuvataideopettajat ry:n kanssa yhteistyössä toteutetussa projektissa eri-ikäiset koululaiset kommentoivat valokuvan keinoin nykymaailman yltäkylläisyyttä ja tavarapaljoutta.

Still Still Life 1.2.–17.5.2020 Sara Hildénin taidemuseossa.


Lisätietoja

Museonjohtaja
Päivi Loimaala
puhelin 040 580 6552
sähköposti [email protected]

Näyttelypäällikkö
Sarianne Soikkonen
puhelin 040 801 6088
sähköposti [email protected]

Viestintäsuunnittelija
Anne Kauramäki
puhelin 040 837 0357
sähköposti [email protected]

Sara Hildénin taidemuseo


Kuvat Saara Ekström, Nature Morte, 2004.