Siirry sisältöön

Sorsapuiston lintula täyttää 80 vuotta

Julkaistu 24.6.2019 9.00

Sorsapuistoon on tuotu kesäksi kaupunkilaisten iloksi erilaisia lintuja jo vuodesta 1939 alkaen. 80-juhlavuoden kunniaksi Sorsapuistoon lintutarhan viereen on pystytetty kuvataulu, johon on koottu kuvamuistoja vuosien varrelta. Lisäksi kaupunkilaisille esitellään kahtena kesälauantaina Sorsapuiston lintuja.

Hämeen musta -maatiaskanoja
 

Lintuesittelyt pidetään 13.7 ja 17.8 kello 15.00. Lintujen omistaja Tia Hämäläinen kertoo lintujen käyttäytymisestä, kanalinturoduista ja lintujen hoidosta.

Alun perin lintuja alettiin tuoda Sorsapuistoon, jotta kävijät löytäisivät vuonna 1938 valmistuneen uuden puiston ja alkaisivat viihtyä siellä. Idean isä oli silloinen kaupunginpuutarhuri Viljo Tarkko, ja lintujen ansiosta puistosta tulikin kaupungin suosituin. Aina keväisin puistoon tuotiin lukuisia ankkoja, hanhia, kurkia, riikinkukkoja ja muita erilaisia kanoja. Uusia lajeja puistoon tuli lähes vuosittain, niitä olivat mm. laulujoutsen ja valkea kirjekyyhky.

Vesilintujen rauhan takaamiseksi ja lintujen karkaamisen estämiseksi Sorsalampi ympäröitiin vuonna 1953 teräsverkkoaidalla. Samana vuonna valmistuivat myös lintuhäkit. Talvikaudet linnut viettivät lintutarhalla, aluksi Pyynikillä, sittemmin Sorsapuiston viereisessä entisen teurastamon vanhassa navetassa ja viimein Hatanpään kaupunginpuutarhan läheisyydessä.

Lintuinfluenssaepidemia ja sen vuoksi annettu asetus vaikuttivat lintulan toimintaan vuonna 2006 siten, että vesilinnuista jouduttiin luopumaan. Koko Sorsapuisto kunnostettiin perusteellisesti vuosina 2010–2012, ja verkkoaita lammen ympäriltä purettiin. Kaupunki luopui kustannusten alentamiseksi lintujen omistuksesta, ja linnut myytiin Peikkorinteen lintutilalle Askolaan vuonna 2012. Kaupunki vuokrasi Peikkorinteeltä linnut Sorsapuistoon kesinä 2013–2016. Tämän jälkeen linnut on vuokrattu Hämeenkyröstä Tia Hämäläisen harrastekanalasta.

Tänä kesänä Sorsapuiston lintulassa kotkottaa ja kiekuu Brahma-kanoja, tukkakanoja (paduaaneja), kotimaisia Hämeen musta -maatiaiskanoja ja maatiaisristeytyskanoja, kääpiö-Kochin kanoja, silkkikanoja, fasaaneja, kultafasaaneja, Sussex-Light- kanoja ja orpington-kanoja. Useimmista roduista on valittu yksi tai kaksi kukkoa, joilla on seuranaan kanaparvet.

Lähde: Tampereen puistot 125 v. Tampereen kaupungin puistoyksikkö, toimittanut Eila Siitarinen, v. 1999


Lisätietoja

Suunnittelupäällikkö
Timo Koski
puhelin 050 345 7568
sähköposti [email protected]

Rakennuttajahortonomi
Petri Kujala
puhelin 050 062 8295
sähköposti [email protected]


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Elina Pynnönen