Siirry sisältöön

Tampereen kaupunginhallitus päätti työllisyyskokeilun jatkotyöstä ja sai selvityksen henkilöstön työhyvinvointikyselyn tuloksista

Julkaistu 8.4.2019 17.04

Tampere jatkaa työllisyyskokeilun kokemusten hyödyntämistä elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelmalla. Tarkoituksena on järjestelmällisesti hyödyntää onnistuneesta työllisyydenhoidon pilottihankkeesta saatuja kokemuksia. Tampereen kaupunginhallituksen kehittämiskokous hyväksyi kehitysohjelman suunnitelman 8.4.

Kehitysohjelman aikana rakennetaan työllisyyspalveluita, joissa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuus ja alueen kilpailukyky. Toimintamallissa otetaan huomioon mahdolliset muutokset lainsäädännössä ja toimijoiden rooleissa.

Ensi vaiheessa kehitysohjelmalla tavoitellaan laajaa ja sopimuksiin perustuvaa yhteistyömallia eri työllisyyspalvelujen järjestäjien välille. Työnhakijoiden ja työnantajien palvelut on tarkoitus tuottaa asiakkaille asiakaslähtöisillä, eri toimijoiden yhteisillä palvelualustoilla.

Kehitysohjelman tavoitteina on tarjota Tampereella joustavimmat mahdollisuudet oppia ja työllistyä, olla kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki sekä olla kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille. Vuoden 2021 alkuun mennessä työttömyys halutaan saada maan keskiarvon tasolle, työmarkkinatuen maksuosuutta vähentää vuosittain vähintään 10 % ja helpottaa työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta.

Henkilöstön työn ja terveyden kysely Kunta10

Työterveyslaitos on seurannut kunta-alan henkilöstön työn ja terveyden kehitystä Kunta10 -tutkimuksella noin kahdenkymmen vuoden ajan. Tutkimukseen liittyvä kysely toistetaan kahden vuoden välein ja Tampereen kaupungin lisäksi siihen osallistuvat mm. muut kuusikkokunnat. Tampereen kaupunginhallitus kävi Tampereen tulokset läpi kehittämiskokouksessaan 8.4.

Syksyllä 2018 toteutetun kyselyn tulokset tuli pormestari Lauri Lylyn toimeksiannosta käsitellä kaupungin työpaikoilla. Kaupungin henkilöstö nostaa voimavaroikseen vahvan työyhteisön ja oman ammatillisen osaamisen. Näitä halutaan edelleen vahvistaa tukemalla avointa keskusteluilmapiiriä, henkilöstön mahdollisuuksilla oman työn kehittämiseen sekä painottamalla yhteisiä työn tavoitteita ja tarkoitusta.

Ongelmakohdiksi kaupunkitasolla Tampereen kaupungin henkilöstö nosti kyselyssä väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnan sekä työn kuormitukseen ja työn hallintaan liittyvät vaikeudet. Kehittämistoimenpiteinä näissä on mm. väkivalta- ja uhkatilanteiden ennakoinnin parantaminen ja niiden hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen. Työkuormituksen hallintaa parannetaan esimerkiksi selkeyttämällä tehtävänkuvia ja vastuita ja tavoitteita.

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 0,5 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaava trendi näyttää olevan yleistä kunta-alalla. Ammattiryhmäkohtaiset erot ovat suuria, mikä osaltaan selittää organisaatioiden välisiä eroja sairauspoissaolojen määrässä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat 27 prosenttia (2017: 30 %) ja mielenterveyssairaudet 17 prosenttia (2017: 14 %) kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolopäivien mediaani eli keskiluku on kolme kalenteripäivää. Tämä kertoo siitä, että sairauspoissaolot painottuvat pidempiin poissaolojaksoihin. 40 prosentilla kaupungin palveluksessa olleesta henkilöstöstä ei ollut lainkaan poissaoloja vuonna 2018.

Sairauspoissaolojen hallinnassa tärkeää on varhainen havaitseminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Yhtä tärkeää on vahvistaa yksilön omaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, sillä työnantajalla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa yksilön hyvinvointiin.


Lisätietoja

Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
puhelin 040 743 6356
sähköposti [email protected]

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja
Teppo Rantanen
puhelin 040 023 5442
sähköposti [email protected]

Henkilöstöjohtaja
Niina Pietikäinen
puhelin 040 707 9147
sähköposti [email protected]


Teksti Anna-Maria Maunu