Siirry sisältöön

Tampereen kaupunkiseutu Suomen elinvoimaisimpia seutuja

Julkaistu 4.2.2016 10.25

Seutukuntien elinvoimaindeksissä kaikkien seutujen parhaaseen viidennekseen ylsivät Tampereen lisäksi Helsingin, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki–Vaasa-kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen.

Tulokset käyvät ilmi aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aron 4.2.2016 julkaistusta seutujen elinvoimaindeksistä. Analyysin tilasi Suomen kasvukäytävä -verkosto.

Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin Suomen 70 seudun elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seutukunnat jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin paremmuusjärjestykseen yhteenlaskettujen muuttujien arvopisteiden perusteella. Jokaisessa viidenneksessä oli 14 seutua.

Elinvoimainen kasvukäytävä Helsingistä Vaasaan

Lähelle kärkeä selvityksessä sijoittuivat myös Porvoon ja Riihimäen seudut laajalta metropolialueelta sekä Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. Suomen elinvoimaisimmat seudut olivat arvopisteiden mukaan luokiteltuna Helsingin, Porvoon, Maarianhaminan, Vaasan, Turun ja Hämeenlinnan seudut.

Helsingin seutu kuului indeksin kaikilla mittareilla seutujen parhaaseen viidennekseen. Suurten kaupunkiseutujen ohella Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut menestyivät elinvoimaisuudessa. Suomen kasvukäytävä ulottuu elinvoimaisena käytävänä Helsingistä Vaasaan. Kuopion seudusta on tullut itäisen ja keskisen Suomen elinvoimaisin keskittymä.

– Helsingin seutu menestyi elinvoiman kaikilla mittareilla niin kuin metropolialueen pitääkin menestyä. Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut erottuvat Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana ryhmittymänä, vaikka niiden vahvuudet eroavat toisistaan. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki–Vaasa-kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen, Aro kertoo.

Eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaali esiin

– Elinvoimaindeksin tulos vastaa käsitystämme Suomen kasvukäytävän kansallisesta merkityksestä: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun elinvoimaindeksikarttaa myöhemmin vielä täydentää hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuottamalla saavutettavuudella, saadaan todella hyvä kuva maan eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaaleista, tiivistää tuloksen Suomen kasvukäytävä -verkoston projektijohtaja Anna-Mari Ahonen.

Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät muun muassa Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori–Lappeenranta-linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkoalueelle ja osaan Lappia. Lapin elinvoima on parantunut merkittävästi 2010-luvulla lukuun ottamatta Itä-Lappia.

Seutukuntien elinvoimaindeksin kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä-Lapin, Kainuun ja muun maantieteellisesti laajan Väli-Suomen alueille. Elinvoimaltaan heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Esimerkiksi Tornionlaakson seutu sijoittui kaikissa muuttujissa ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa heikoimpaan viidennekseen.

Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla.

Analyysin aineistona olivat viimeisimmät käytettävissä olevat Tilastokeskuksen tilastot.

Lisätietoja:
valtiotieteentohtori, aluetutkija Timo Aro
timokaro(at)gmail.com
p. 045 6577 890
www.suomenkasvukaytava.fi


Teksti Raija Lindell