Siirry sisältöön

Webinaarissa luotiin yhteistä näkemystä lasten, nuorten ja perheiden Tampereesta

Julkaistu 30.11.2020 13.49

Tampere – Suomen paras paikka kasvaa -webinaarissa luotiin yhteistä tulkintaa ja tilannekuvaa siitä, miten tamperelaiset lapset, lapsiperheet ja nuoret voivat tänään. Webinaari järjestettiin 19. marraskuuta 2020 yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.

Ihmisiä seuraamassa webinaaria.
 

Pormestari Lauri Lyly painotti avauspuheenvuorossaan sitä, että Tampere haluaa olla perheystävällinen kaupunki, ja tätä työtä tehdään laajalla yhteistyöllä.

– Meidän tulee panostaa perheisiin. Samaan suuntaan vetäminen eri sidosryhmien kanssa on hyvin tärkeää, ja tueksi tarvitsemme tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat. Meidän tulee jakaa tietoa toisillemme, ja näin saamme eväitä itse kukin oman toimintamme suunnitteluun.

Myös Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls korosti yhteisten ponnistelujen tärkeyttä. Tiedon tuottaminen ja analysointi ovat oleellisia kulmakiviä, kun rakennetaan yhdessä kestävää maailmaa.

– Uusi kumppanuussopimus Tampereen kaupungin ja Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa varmistaa monialaista vuoropuhelua ja yhteistyötä. Kumppanuudella vahvistetaan osaltaan tietoperusteista päätöksentekoa, Walls muistutti.

Lauri Lyly ja Mari Walls
Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls ja Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly korostivat laaja-alaisen yhteistyön merkitystä, kun luodaa tilannekuvaa siitä, miten tamperelaiset lapset, lapsiperheet ja nuoret voivat tänään.

Etäseminaaria seurasi laaja joukko kaupungin ylintä johtoa, kaupunginvaltuutettuja, virkamiehiä ja sidosryhmien edustajia. Miten tamperelaiset lapset, lapsiperheet ja nuoret voivat tänään - aihepiiriä tarkastelivat alustuksissaan professori Liisa Häikiö ja tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen, professori Kirsti Karila ja tutkimusjohtaja Katja Repo Tampereen yliopistosta sekä suunnittelujohtaja Leena Viitasaari ja projektipäällikkö Outi Valkama Tampereen kaupungilta. Webinaarin alustusosuuden päätti professori Mika Niemelä Oulun yliopistosta.

Tarvitaan satsauksia tukivoimaan

Professori Liisa Häikiö avasi näkökulmaa siitä, miksi päätöksenteossa olisi huomioitava se 10 prosenttia kansalaisista, jotka eivät koe osallisuutta ja ovat syrjäytyneet. He eivät tule kohdeluiksi tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä, vaan erityistapauksina. Ongelmallista on, että yhteiskuntapolitiikassa ja päätöksenteossa huomioidaan usein "tavallisten" asukkaiden lähtökohdat ja tarpeet, jolloin erityistä tukea tarvitsevien tarpeet ja toiminnan esteet jäävät helposti tunnistamatta, tai niitä käsitellään arjesta erillisinä kysymyksinä.

– Tarvitaan erityisesti satsauksia tukivoimaan. Tukivoimaa käyttäen voidaan tuoda arkeen osallisuutta ja toimivuutta. Arjen monipuolinen huomioiminen katkaisee syntyneitä eriarvoisuuden ketjuja, Häikiö sanoi.

Suunnittelujohtaja Leena Viitasaari ja projektipäällikkö Outi Valkama rakentavat Tampere Junior -kehitysohjelmassa yhteistä ymmärrystä tamperelaisista lapsiperheistä. Lapsiperheiden hyvinvointia kehitetään alueellisesti analysoidun tiedon avulla. Hajallaan oleva tieto halutaan yhdistää yhteiseen käyttöön lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseksi. Kerätyn tiedon pohjalta on luotu perhetyypit ja tilannekuva, jotka tuodaan keskusteluun.

– Tarvitsemme jatkuvasti päivittyvää lapsiperhetietoa sekä strategiseen että operatiiviseen johtamiseen ja alueellisen toimintaan, Viitasaari painotti.

Leena Viitasaari ja Outi Valkama.
Suunnittelujohtaja Leena Viitasaari ja projektipäällikkö Outi Valkama rakentavat Tampere Junior -kehitysohjelmassa yhteistä ymmärrystä tamperelaisista lapsiperheistä.

Näkökulmia nuorten hyvinvointiin

Näkökulmia tamperelaisiin nuoriin ja nuorten hyvinvointiin valotti joukko eri alojen edustajia. Professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta muistutti, että itsenäistymiseen tukea tarvitsevat nuoret aikuiset ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa, mutta sitä ei aina tunnisteta.

– Yhteiskunnan aikuistumista koskevat odotukset vaikuttavat nuoriin aikuisiin. Itsenäistyminen on perustavanlaatuisesti sosiaalinen prosessi eikä tarkoita yksin pärjäämistä.

Johtaja Mari Uusi-Niemi Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalosta kertoi havaintoja auttamistyöstä. Monet ongelmat ovat monimutkaistuneet ja kasautuneet samoille nuorille ja perheille, mutta vaikka nuorten elämässä on epävarmuutta, on myös toiveikkuutta.

– Nuoruusvaihe on usein vaativa, suorituskeskeinen, ulkonäköpaineinen elämänvaihe. Tarvitaan luotettava aikuinen, joka kuuntelee ja peilaa nuoren kanssa hänen asioitaan ja kokemuksiaan. Epäluottamuksen sijaa tarvitaan luottamuksen rakentamista. Oikeanlaisen tuen avulla vaikeassakin tilanteessa voi ponnistella pinnalle. Se pitää tunnustaa, että nuorelta on pystyvyyden, aktiivisuuden ja voiman osoitus kyetä hakemaan apua.

Tampereen kaupungin nuorisovaltuuston sihteeri Maria Markkula evästi kuulijakuntaa:

– Tehdään please, kauaskantoisia päätöksiä. Kysykää nuorilta niiden jokapäiväisistä asioista!

Vaikuttamisesta osallistuvan budjetoinnin (osbu) kautta kertoi projektisuunnittelija Jari Mäkäläinen Tampereen kaupungilta. Marraskuun ajan on ollut meneillään äänestys, jossa päätetään, miten jaetaan 450 000 euroa tamperelaisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Äänestykseen saivat osallistua kaikki 12 vuotta tänä vuonna täyttävät tai sitä vanhemmat tamperelaiset. Äänestys tapahtui www.mun.tampere.fi -verkkosivulla.


Näkökulmia tamperelaisiin nuoriin ja nuorten hyvinvointiin valotti joukko eri alojen edustajia eli Päivi Honkatukija, Mari Uusi-Niemi, Maria Markkula ja Jari Mäkäläinen.

Palvelutarpeet ja toimiva arki

Työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta alusti toimintatavoista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Toimivan arjen tulisi olla ensimmäinen prioriteetti palveluja järjestettäessä. Perheiden paineiset elämäntilanteet vaikuttavat lapseen ja ovat yhteydessä lapsen myöhempiin ongelmiin, mutta vaikuttavat myös pärjäävyyteen. Jokainen lapsi voi olla pärjäävä, jos hänellä on ympäristössään häntä tukevia arjen ihmisiä. Sillä on merkitystä, mikä on saanut aiemmin selviämään arjessa.

Hän kertoi yhteisövaikuttavuuden alueellisesta oppimisverkostosta, jossa Tamperekin on mukana. Verkostossa altistetaan oma tekeminen toisille ja tutkimukselle. Aiheita tarkastellaan vertaisalueiden näkökulmasta ja tutkimuksen kautta.

– Kehittämisen tuki ja myös tutkimus perustuvat palvelutehtäväajatteluun eli reagoidaan alueilta nouseviin tarpeisiin, joiden pohjalta toimintatavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen muotoutuvat, Niemelä kertoo.

Tallenne tilaisuudesta, materiaalit ja keskustelujen yhteenvedot saatavilla

Webinaarin aikana käytiin myös keskusteluja pienryhmissä. Pohdittavana oli mihin seikkoihin olisi kiinnitettävä huomiota, kun tehdään Tampereesta lapsille ja lapsiperheille Suomen paras paikka kasvaa. Yhteisessä tulkinnassa vaikuttaviksi teemoiksi nousivat: monipuoliset asuinalueet, harrastukset ja tapahtumat, yhteisöllisyys ja yksilölähtöinen tuki. Kun vaikuttavia seikkoja tarkasteltiin nuorten kannalta, teemoiksi nousivat: kohtaamiset, työ ja tekeminen, palvelujen saavutettavuus ja osallisuuden vahvistaminen.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen veti päivän annin yhteen ja totesi, että seminaarissa yhdistyivät merkityksellisesti käytäntö ja teoreettinen tieto. Kummatkin tiedonlajit tarvitaan. Hän korosti yhteistyön merkitystä.

– Keskeiset toimijat yhteen koonnut webinaarimme osoittaa, että yhdessä voimme olla enemmän ja voimme yhdessä saada vaikuttavia toimia aikaan, Ikonen kiitti.


Teksti Raija Lindell

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi