Siirry sisältöön

Sosiaalinen isännöitsijä on ystävä naapurissa

Julkaistu 28.5.2019 13.02

Raholan Piikahaassa on viime syksystä lähtien tuettu kehitysvammaisten nuorten itsenäistä asumista sosiaalisella isännöinnillä. Sosiaalinen isännöitsijä on mukava naapuri, joka auttaa ja viettää aikaa lähitaloissa asuvien kehitysvammaisten kanssa. Ensimmäiset sosiaaliset isännöitsijät, Aku Salminen ja Elisa Repo, kertovat viettäneensä antoisan vuoden Piikahaassa.

Sosiaaliset isännöitsijät Aku Salminen ja Elisa Repo
Aku Salminen ja Elisa Repo ovat viihtyneet Piikahaan sosiaalisina isännöitsijöinä.

Aku Salminen on kansainvälisen liiketalouden opiskelija. Hän etsi asuntoa Tampereelta, kun kuuli sosiaalisesta isännöinnistä. Hänen sisarellaan on Downin syndrooma, joten elämä kehitysvammaisen kanssa oli hänelle tuttua.

– Koin tärkeäksi olla mukana tällaisessa toiminnassa.

Myös Elisa Repo lähti sosiaaliseksi isännöitsijäksi, koska piti sitä tärkeänä työnä. Lisäksi mahdollisuus edulliseen asuntoon siivitti ensihoitajaopiskelijan päätöstä laittaa hakupaperit menemään.

– Kuulin kaveriltani ja kiinnostuin, että tämä voisi olla mielenkiintoinen uusi kokeilu, jossa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja olla avuksi.

Etukäteen kummallakaan ei ollut mitään odotuksia tulevasta pestistä. Piikahaan ensimmäisinä sosiaalisina isännöitsijöinä he ovat saaneet luoda raamit ja toimintatavat työlle.

– Tosi kiva ja antoisa vuosi on ollut. Olen saanut uusia ystävyyssuhteita ja luottamusta asiakkailta, kertoo Repo.

Pelailua, kauppareissuja, leffailtoja

Sosiaalinen isännöinti on pääosin yhdessäoloa. Kokopäivätyötä se ei ole vaan siihen kuluu aikaa noin viisi tuntia viikossa. Viikon tapahtumat ja tekemiset suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Vastineeksi sosiaalinen isännöitsijä saa alennusta vuokrasta. Lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus kerryttää sosiaalisella isännöinnillä opintopisteitä.

Suurin osa asukkaista haluaa tehdä asioita kahdestaan sosiaalisen isännöitsijän kanssa. Yhdessäolo on tavallista olemista ja tekemistä, mitä nyt kavereiden kanssa yleensäkin tehdään.

– On pelattu pleikkaa, leivottu, katsottu leffaa sekä käyty kävelyllä, kaupassa ja diskossa, luettelee Repo.

– Ihan samanlaista tämä on kuin muidenkin kavereiden kanssa, vahvistaa Salminen.

Alussa Salmisen ja Revon piti markkinoida ja kertoa asukkaille, mitä sosiaalinen isännöinti on. Osa innostui nopeammin peli- ja juttuseurasta, toisia taas sai houkutella useampaan kertaan. Päivisin asukkaat käyvät töissä tai päivätoiminnassa, iltaisin heillä taas saattaa olla muita kiireitä, ja osallistuminen toki on vapaaehtoista.

Sosiaalinen isännöinti on ollut piristävä lisä palvelutarjontaan, mutta ennen kaikkea se on ollut tärkeä asukkaille.

– Toiminta on rohkaissut asukkaita itsenäisemmiksi kaverisuhteissa. Kun sosiaalisen isännöitsijän kanssa on esimerkiksi pelannut, käynyt kaupassa tai tehnyt jotain muuta yhdessä, on kynnys pyytää muita kavereita tekemään samaa madaltunut, iloitsee Piikahaan johtava hoitaja Terhi Reiskanen.

Yhdessä liikkumalla bussilinjat ja reitit eri paikkoihin tulevat tutuiksi. Samoin lähiseutu ja kaupungin palvelut avautuvat paremmin, kun saa ystävän tueksi.

Isännöitsijän paikka haussa

Sosiaaliset isännöitsijät asuvat samoissa kerrostaloissa, joissa on myös kymmenen kehitysvammaisen asukkaan asunnot. Muut kerrostalojen asunnoista ovat ihan tavallisia vuokra-asuntoja. Pihapiirissä on Piikahakakoti, jonka tiloja isännöitsijät voivat käyttää yhdessä asukkaiden kanssa. Piha on grillikatoksineen, kuntoilupisteineen ja istutuslaatikoineen myös oiva paikka kokoontumisiin ja naapureiden tapaamiseen. Hoitotehtäviä sosiaalisen isännöitsijän hommiin ei kuulu. Niistä huolehtivat tarvittaessa Piikahakakodin henkilökunta.

Sosiaalisesta isännöinnistä kiinnostuneille Piikahaassa on nyt tarjolla kaksi paikkaa: toinen vapautuu nyt keväällä, toinen syksyllä.

Salmisen ja Revon mukaan sosiaalisen isännöitsijän homma sopii kenelle vain, jolla on avoin ja sosiaalinen luonne. Jos tykkäät olla ihmisten kanssa sekä olla se aloitteentekevä osapuoli, joka keksii tekemistä, soittelee ja lähettää viestejä, sosiaalinen isännöinti voisi olla juuri sinua varten.

Terhi Reiskanen toivoo sosiaalisen isännöitsijän olevan nuori, koska asukkaatkin ovat nuoria. Haussa on aktiivinen kaveri, joka haluaa olla mukana toiminnan kehittämisessä.

– Sosiaalisen isännöinnin myötä opiskelijan on mahdollista verkostoitua halutessaan jo opiskeluaikana eri työelämätahojen kanssa ja näin lisätä työllistymismahdollisuuksiaan. Emme hae pelkästään sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita, vaan ylipäätään yhteisöllisen toiminnan merkityksen oivaltavaa innokasta ja hyvää tyyppiä, kertoo Reiskanen.

Kiinnostuitko sosiaalisesta isännöinnistä? Ota yhteyttä Terhi Reiskaseen, terhi.reiskanen(at)tampere.fi.


Teksti Marika Haapala

Kuvat Marika Haapala