Siirry sisältöön

Ympäristöfoorumi: kaupungit tarvitsevat resursseja ja valtuudet ilmastotoimiin

Julkaistu 28.11.2018 14.28

EUROCITIES-järjestön ympäristöfoorumi kokosi 17.–19.10.2018 Tampereelle yli 130 ympäristöasiantuntijaa 44:stä Euroopan kaupungista pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja jakamaan kaupunkien kokemuksia toimistaan.

Eurocities-ympäristöfoorumin osallistujat ryhmäkuvassa
EUROCITIES ympäristöfoorumin asiantuntijoita Tampere-talossa 18.10.2018.

Myös Tampere esitteli osallistujille omia kestävän kehityksen esimerkkejään matkalla hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Esillä olivat mm. Pyynikin luonnonsuojelualue, Vuoreksen hulevesijärjestelmät, Hiedanranta, raitiotiehanke sekä kävely- ja pyöräinfra, Hervannan Kampusareena sekä ilmanlaatua mittaava mobiililaboratorio.

Foorumin pääteema liittyi Pariisin ilmastokokouksen päätökseen estää maapallon lämpötilaa nousemasta yli 2 astetta, tuoreiden tutkimustulosten valossa 1,5 astetta, esiteolliseen aikaan verrattuna. Kaupungit lähettivät foorumista selkeän viestin YK:n ilmastoprosessiin ns. Talanoa-vuoropuhelun kautta siitä, että tarvitaan laajempaa, nopeampaa ja kunnianhimoisempaa toimintaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Foorumissa korostettiin sitä, että kaikilla Euroopan kaupungeilla tulee olla niin taloudelliset kuin poliittisetkin valtuudet ryhtyä kunnianhimoisiin ilmastotoimiin. Tadashi Matsumoto OECD:ltä muistutti esityksessään, että kaupungit ja alueet vastaavat tällä hetkellä 55 prosentista julkisten ilmastotoimien kuluista sekä 64 prosentista näistä investoinneista. Valtioiden tuet paikallistasolle eivät kuitenkaan ole juuri kasvaneet viime vuosina. Lisää rahoitusta pitäisikin Matsumoton mukaan ohjata kaupunkeihin, joilla on suuri vastuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta.

Sekä tuotannon että kulutuksen päästöt olisi saatava selville

Ymmärrystä ja tietopohjaa ilmastopäästöistä ja ilmastotoimien vaikutuksista on vahvistettava edelleen, mitä korosti myös Suomen ympäristökeskuksen Johannes Lounasheimo esityksessään. Nykyisin päästölaskennat perustuvat useimmiten alueelliseen tuotantotoimintaan, jolloin muualla tuotettujen tuotteiden päästö- ja muut ympäristövaikutukset jäävät huomioimatta kokonaisuudesta. Niin yksityisen kuin julkisen kulutuksen kokonaispäästöihin pitäisi päästä aiempaa paremmin kiinni ja esimerkiksi kaupunkien kokonaishiilijalanjälki pitäisi voida laskea. Kuvaamalla myös kulutusperusteisia päästöjä voidaan parantaa kaupunkilaisten, poliittisten päättäjien ja yksityissektorin välistä vuoropuhelua sekä tukea ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi kaupungeissa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista apua ilmastotyössä

Foorumissa käsiteltiin myös mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) toteutusta paikallistasolla. Nora Sanchez Gassen Nordregiolta esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan kaupungit hyödyntävät tavoitekehikkoa toiminnassaan tällä hetkellä ainakin kolmella eri tavalla: tarkistuslistana kaupungin strategioiden suunnittelussa, viestintävälineenä kaupunkilaisten suuntaan sekä inspiraation lähteenä. Kestävän kehityksen tavoitteet mahdollistavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa otetaan huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset ulottuvuudet. Ne voivat auttaa kaupunkeja tehostamaan myös ilmastotoimiaan.

Ilmastopositiiviseksi kaupungiksi?

Ympäristöfoorumi käynnistyi jo keskiviikkona 17.10. Monitoimitalossa, jossa foorumin alaisissa työryhmissä käsiteltiin ilmasto- ja energiateemojen lisäksi myös luonnon monimuotoisuuskysymyksiä ja viheralueita, vesiasioita sekä kaupunkien yhteistyötä asukkaiden ja yritysten kanssa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Yhtenä kiinnostavana kaupunkiesimerkkinä loisti Uppsala, jolla on kunnianhimoinen tavoite olla ilmastopositiivinen kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Ilmastopositiivisuus tarkoittaa, että kaupunki aikoo vuoteen 2050 mennessä sitoa hiiltä enemmän kuin päästää.

EUROCITIES on merkittävimpien eurooppalaisten kaupunkien muodostama yhteistyöverkosto ja etujärjestö. Verkosto on perustettu 1986, ja siihen kuuluu yli 120 kaupunkia. Suomesta jäsenkaupunkeja ovat Tampereen lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu.


Teksti Aino Järventausta

Kuvat Susanna Lyly