Siirry sisältöön

Räppimies tahtoo auttaa nuoria musiikilla

Julkaistu 2.2.2016 13.04

Ville Hirvosella on tahto ja unelma. Hän haluaa opettaa räppiä lapsille ja nuorille, joilla on ollut elämässä vaikeaa.

- Musiikki on nuorille tärkeää, pakoreitti. Räpissä ei välttämättä tarvitse osata sointuja eikä siinä ihan välttämättä tarvita rytmitajuakaan. Ei tarvitse olla tähti, räppiä ja riimittelyä voi tehdä myös omaksi huviksi.

Räppihommat ovat 25-vuotiaalle Ville Hirvoselle tuttuja. Hän tuottaa harrastuksenaan tieto- ja rumpukoneilla musiikkia muutamalle pohjoisamerikkalaiselle räp-artistille tekemällä biittejä eli instrumentaalisia musiikkitaustoja ja toimii myös DJ:nä klubeilla.

- Musiikkia olen kuunnellut pitkään, mutta teini-iässä kaverit saivat minut kokeilemaan räppäämistä ja DJ-hommia. Siitä se sitten lähti. Nyt teen musiikkia kavereille ja saan samalla kuuluvuutta biiteilleni, hän sanoo.

Musiikki ei ole Villen ainoa intohimo: hän on pienestä pitäen ollut myös innokas urheilija. Liikunta on edelleen hyvin tärkeää, ja parhaimmillaan ohjelmaan voi kuulua jalkapalloa, futsalia ja lenkkeilyä.

- Juuri nyt tavoitteena on vain pitää huolta omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. Pelitreenejä on aika vaikea yhdistää vuorotyöhön, mies tuumii.

Lastensuojelu: omat kokemukset toivat alalle

Elämää ja harrastamista rytmittää tiivis kolmivuorotyö, jota hän tekee Pirkanmaalla pienessä, kodinomaisessa lastenkodissa.

- Omat sijaisvanhemmat olivat tärkeimmät esikuvat, kun valitsin ammattia, sanoo lastensuojelun parissa työskentelevä Ville. - Ihan timanttia, ei voi muuta sanoa, hän toteaa.

Lasten ja nuorten kanssa työskentely on nuoren miehen toiveammatti. Timanteilla hän viittaa sijaisvanhempiinsa. - Sain maailman parhaan sijaisperheen, jota tapaan edelleenkin melkein viikoittain, Ville kertoo. Tamperelainen Ville menetti omat vanhempansa 11-vuotiaana ja varttui sen jälkeen sijaisperheessä Pirkanmaalla.

Tie toivealalle vei koulun kautta: Ville valmistui lasten ja nuorten hoitoon ja kasvattamiseen sekä mielenterveyteen erikoistuneeksi lähihoitajaksi. Nyt opiskelu jatkuu, kun ammattikorkeakoulussa on tekeillä sosionomin tutkinto. Työssä uutta oppii joka päivä, sekä lapsilta että työkavereilta.

- On tosi palkitsevaa nähdä, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Vaikka välillä onkin raskaita päiviä, työssä on myös monia hienoja päiviä ja hetkiä, joista voi iloita, sanoo Ville ja naurahtaa, että hänestä tulee varmaankin vielä jonakin päivänä oikein hyvä isä.

Valokuva: Ville Hirvonen
- Musiikkia voi tehdä myös vain omaksi huviksi, sanoo lastensuojelualalla työskentelevä, itsekin sijaisperheessä varttunut Ville Hirvonen.

Jokaisen lapsen pitäisi löytää oma juttunsa

Ville Hirvonen opettaa räpin tekoa tällä hetkellä vapaaehtoispohjalta muutamalle nuorelle. Nuoret voivat opetella hänen kanssaan musiikin tuottamista, DJ-juttuja, biittien tekemistä ja räp-riimittelyä.

Tulevaisuudessa hän haluaa tuoda musiikkinsa nimenomaan lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten ulottuville. Eikä vain musiikkia, vaan myös liikuntaa ja urheilua.

- Lastensuojelu on itselleni tuttu tausta. Musiikki on vieläkin tapa purkaa omia tunteita ja fiiliksiä esimerkiksi työpäivän jälkeen. Nuori voi tehdä biisin tai riimitellä omista kokemuksistaan ja tunteistaan, ja samalla purkaa niitä. Tilanteessa, jossa musiikkia kehitellään rauhallisessa ympäristössä kavereiden kanssa, on kiva olla mukana, syntyi sitten valmista biisiä tai ei.

Toiveena on jossain vaiheessa tehdä tätä työtä lasten ja nuorten parissa myös laajemmin. Onnistuminen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua: esimerkiksi musiikissa ensin säännöllisiä treenejä ja sen jälkeen vaikkapa studioleiriä.

- Ajattelen, että lapsen pitäisi saada löytää oma juttunsa, jolla purkaa omia kokemuksiaan ja tunnelmiaan. Se voi olla musiikkia tai liikuntaa, mutta myös kuvataidetta tai askartelua. Lapsilla ja nuorilla pitää olla tekemistä.


Teksti Johanna Toivanen

Kuvat Johanna Toivanen