Siirry sisältöön

Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoille

Rokotuksilla suojataan työntekijöitä tartunnoilta ja niillä voidaan pyrkiä estämään tartuntojen leviäminen henkilökunnasta potilaisiin. Puuttuvia rokotteita saat opiskeluterveydenhuollosta.

Opiskeluterveydenhuollossa ohjataan MRSA-näytteiden ja salmonellanäytteiden otto sekä tehdään tuberkuloosiselvitykset tarpeen mukaan. Opiskeluterveydenhuolto ei kustanna MRSA-näytteen tai salmonellanäytteen ottoa, jos olet ollut matkalla, joka ei liity opintoihisi.

Erilaiset sairaalabakteerit ovat lisääntyneet, minkä vuoksi käsihygieniaan on kiinnitettavä entistä enemmän huomiota käytännön harjoittelujaksoilla. Turvalliset työskentelytavat ovat avainasemassa myös veritapaturmien ennaltaehkäisyssä.

Rokotukset

Tartuntatautilain edellyttämät rokotukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan sekä imeväisikäisiä hoitavilla rokotuksen antama suoja hinkuyskää vastaan. Lisäksi edellytetään influenssarokotuksia.

Sinun tulee itse selvittää rokotustietosi ja kirjata ne rokotuslomakkeelle. Lomake on lähetetty uusille opiskelijoille hyväksymiskirjeen mukana.

Tampereella vuonna 2002 tai sitä aiemmin neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa annettuja rokotustietoja voit pyytää hyvinvointipalvelujen arkistosta ensisijaisesti soittamalla numeroon 040 806 2776 (arkisin klo 9 - 15) tai tekemällä rekisteritietojen tarkastuspyynnön tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hypa-arkisto(at)tampere.fi. Hyvinvointipalvelujen arkisto ei anna rokotustietoja puhelimessa eikä sähköpostilla, vaan tiedot lähetetään postitse.

Jos sinua ei voida syystä tai toisesta (esim. raskaus, immuunisairaus) rokottaa, terveydenhoitaja kirjoittaa todistuksen rokotussuojasta ja keskustelee kanssasi siitä, mitä rajoituksia puutteellinen rokotussuoja aiheuttaa työharjoittelulle.

dtap-rokote (hinkuyskä-jäykkäkouristus-kurkkumätä)
Alle 12 kuukauden ikäisiä vauvoja hoitavilla työntekijöillä tulee olla hinkuyskäsuoja. Rokotuksen antama suoja hinkuyskää vastaan tulee tehostaa viiden vuoden välein.

MPR-rokote (tuhkarokko - sikotauti - vihurirokko)
Kaikki vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneet suomalaiset on pääsääntöisesti rokotettu kahdesti MPR-rokotteella. Sitä vanhemmilla on yleensä sairastettujen tautien antama suoja. Jos kaikkia MPR-tauteja ei ole sairastettu tai vain osa on rokotettu, annetaan MPR-rokote. Rokotettava ei saa olla raskaana rokotushetkellä eikä tulla raskaaksi kolmeen kuukauteen rokotuksen jälkeen.

Vesirokkorokote
Sairastettu tauti tai kaksi annosta rokotetta antaa elinikäisen suojan. Rokotus annetaan, jos ei tiedetä, oletko sairastanut tautia tai saanut kahta rokoteannosta. Rokotteita annetaan kaksi annosta, joiden väli on vähintään kolme kuukautta (3 kk). Vasta-ainetutkimusta ei tarvita. Rokotettava ei saa olla raskaana, eikä tulla raskaaksi kuukauteen rokotuksen jälkeen

Kausi- influenssarokote
Kausi-influenssarokote annetaan vuosittain loppuvuodesta, yleensä marraskuusta alkaen. Rokotusajankohdista tiedotetaan erikseen aina syksyisin.

Hepatiitti B -rokote

Työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat saavat hepatiitti B -rokotuksen maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa.

Rokotukseen ovat oikeutettuja terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja-, kätilö-, bioanalyytikko-, röntgenhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijat, ensihoidon opiskelijat, hammashoitaja- ja suuhygienistiopiskelijat, lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat, välinehuollon opiskelijat sekä vanginvartija- ja poliisiopiskelijat.

Lisäksi Tampereen opiskeluterveydenhuollossa maksuttoman hepatiitti B -rokotuksen saavat sosionomiopiskelijat, joilla on käytännön työharjoittelu seuraavissa (tai vastaavissa) paikoissa: A-klinikka, Nervi, Vipunen, Kölvi-projekti, Matala, Päiväperho, K-klinikka sekä vartijaopiskelijat. Fysioterapeuttiopiskelijat ovat oikeutettuja maksuttomaan rokotuksiin vain tietyin edellytyksin.

Rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että jo parhaillaan opiskelevat, joilla ei ole rokotussuojaa. Opiskeluaikana rokotukset hoitaa opiskeluterveydenhuolto. Jos rokotesarja on kesken opiskelun päättyessä, on sen täydentäminen henkilön omalla vastuulla, joko itse maksaen tai mahdollisuuksien mukaan työterveyshuollossa.

Hepatiitti A -rokote

Työharjoittelussa A-hepatiitille altistunut (esim. hoitoalan opiskelija hoitanut A-hepatiittia sairastavaa potilasta) opiskelija rokotetaan A-hepatiittirokotteella opiskeluterveydenhuollossa. Rokotesarja on opiskelijalle maksuton.

Veritapaturmat

Riskinarviointi ja toimenpiteet tehdään harjoittelupaikassa tapauskohtaisesti. Lue ohje:

MRSA

MRSA eli metisilliinille vastustuskykyinen staphylococcus aureus on yleinen sairaalabakteeri. Staphylokokkibakteereita löytyy yleisesti terveen henkilön iholta ilman infektion oireita. MRSA-bakteerit eroavat normaaleista Staphylococcus aureus bakteereista siten, että ne ovat vastustuskykyisiä eli resistenttejä metisilliiniille ja kaikille sen sukuisille antibiooteille. MRSA-bakteeri aiheuttaa usein huonosti parantuvia haavainfektioita ja on haitallinen iäkkäille ja sairaille ihmisille. MRSA-bakteeri leviää ihmisestä toiseen kosketuksen, lähinnä käsien välityksellä. Tästä syystä tehostettu käsihygienia on tarpeen.

MRSA-käytännöt opiskeluterveydenhuollossa

Asiantuntijaryhmän ohjeen mukaan pohjoismaiden ulkopuolella viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana fyysisessä potilastyössä vähintään kahden kuukauden ajan olleista työntekijöistä otetaan työhön palatessa MRSA-kantajuusnäytteet. Näytteet otetaan myös jos on ollut hoidettavana ulkomailla terveydenhuollon laitoksessa viimeisen vuoden aikana yli vuorokauden ajan. Näytteet otetaan nenästä ja nielusta sekä infektioalueilta, jos sellaisia on. Näytteen valmistuminen kestää noin kolme vuorokautta. Jos olet ollut ulkomailla opiskelijavaihdossa, ota yhteys oman oppilaitoksesi terveydenhoitajaan laboratoriolähetteen saamiseksi.

Opiskeluterveydenhuolto ei kustanna muita MRSA-näytteitä (esim. harjoittelu Suomen sisäisissä sairaaloissa tai ulkomaalaisen vaihto-opiskelijan näytteet). Omakustanteiseen näytteenottoon tarvitaan kuitenkin paperilähete, jonka voit pyytää opiskeluterveydenhuollosta. Vastaus tulee postitse suoraan kotiin.

Tuberkuloosi

Tartuntatautilaki (1227/2016, 55§) velvoittaa potilaiden tai asiakkaiden suojaamiseksi työnantajaa vaatimaan tietyissä tehtävissä toimivalta työntekijältä luotettavan selvityksen siitä, ettei tämä sairasta hengityselinten tuberkuloosia. Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta. Perusteltu syy selvityksen vaatimiselle on pitkäaikainen tai toistuva oleskelu maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen, tai muu erityinen altistuminen tuberkuloosille. Ilman edellä mainittua selvitystä työntekijä ei saa toimia sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä eikä alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä.

Lue lisää Tampereen opiskeluterveydenhuollon tuberkuloosiseulonnasta:

Opiskelijavaihto ulkomaille

Opiskelijavaihtoon lähtevän opiskelijan on hyvä ottaa yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon vaihtoon liittyvissä terveydellisissä asioissa. Rokotukset on hyvä tarkastaa ennen vaihtoon lähtöä hyvissä ajoin.

Vaihtokohteet vaativat myös erilaisia todistuksia terveydentilasta: ota yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon. Opiskeluterveydenhuolto ei kustanna keuhkokuvia tai muita kotimaan terveydenhuollon kriteerein tarpeettomiksi katsottuja näytteitä paitsi tuberkuloosin riskimaihin meneville.

Huom! Kaikilta terveysalan ulkomaan harjoitteluvaihdosta palaavilta opiskelijoilta otetaan MRSA -näytteet.

Käsihygienia

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on tavallisin tartuntojen leviämistapa. Käsihygienia on tärkeä yksittäinen keino estää infektioiden syntymistä ja leviämistä.

Käsien puhdistumisen ja desinfektion onnistumiseksi terveydenhuollon henkilökunnan ei tule käyttää käsi- ja rannekoruja työssä ollessaan.

Käsien pesu: Käsien vesi- saippuapesua käytetään vain näkyvän lian poistamiseen käsistä. Pesu aloitetaan kostuttamalla kädet vedellä. Pesuaineliuos levitetään kauttaaltaan käsiin ja hierotaan käsiä vastakkain, käsien ulkosyrjät, uurteet, sormien välit ja sormenpäät. Sen jälkeen pesuaine huuhdellaan pois runsaalla vedellä ja kädet kuivataan kertakäyttöpyyhkeellä, jolla suljetaan lopuksi vesihana.

Käsien desinfektio: Käsien desinfektio alkoholipohjaisella käsihuuhteella on terveydenhuollossa tehokkain käsihygieniamenetelmä. Kädet desinfioidaan

  • Säännöllisesti jokaisen fyysisen potilaskontaktin välissä
  • Ennen puhtaiden tarvikkeiden ja välineiden käsittelyä
  • Ennen ja jälkeen eri hoitotoimenpiteiden ja infektioporttien (haavat, katetrit, kanyylit jne.) käsittelyn, eri työvaiheiden välissä
  • Likaisten välineiden, likavaatteiden, eritteiden ja jätteiden käsittelyn jälkeen
  • Ennen suojakäsineiden ja muiden suojainten pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen

Onnistunut käsihygienia perustuu säännöllisyyteen ja siihen, että käsihuuhdetta otetaan riittävästi, vähintään kaksi painallusta, jotta kädet saadaan kauttaaltaan desinfioitua. Käsihuuhdetta hierotaan käsiin niin kauan, että kädet ovat kuivat.

Desinfioivan käsihuuhteen levittämistekniikka: Käsidesinfektiossa huuhde levitetään hieromalla huolellisesti kaikkialle käsiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sormenpäiden, peukalon, sormivälien, käsien ulkosyrjien ja kämmenen kuivien kohtien, myös ranteiden desinfioimiseen.

Käsien hoito: Käsien ihon ja kynsien sekä kynsinauhojen hoitaminen on tärkeä osa käsihygieniaa. Terve, kimmoisa iho puhdistuu ja desinfioituu hyvin. Hoida siis hyvin käsi-ihottumat ja iho-ongelmat esim. kynsivallintulehdukset. Runsas käsihuuhteen käyttö työssä ja säännölliset rasvaukset työpäivän jälkeen auttavat pitämään kädet kunnossa. Jos sinulla on iho-ongelmia, ota yhteys opiskeluterveydenhuoltoon.