Siirry sisältöön

Tietoa meistä

Tampereen kaupunginkirjasto

Toiminta-ajatus

Kirjasto avaa ovet sivistykseen, oppimiseen sekä virkistykseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Kirjasto säilyttää ja välittää yhteistä kulttuuriperintöä. Kirjasto edistää ja turvaa demokratiaa sekä tasa-arvoa.

Kirjastoverkko

Tampereen kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 13 lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa, kirjaston kotipalvelut sekä kolme tietotoria. Kirjastossa työskentelee lähes 200 henkilöä.

Kirjasto kaupungin organisaatiossa

Tampereen kaupungin toimintamalli uudistui 1.1.2017, ja sen yhteydessä yhdistettiin kirjastopalvelut ja Tampereen seudun työväenopisto. Nykyisessä organisaatiossa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikköön kuuluvat Tampereen kaupunginkirjasto ja Tampereen seudun työväenopisto. Palveluyksikköä johtaa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg.

Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikkö kuuluu kaupungin hyvinvointipalveluihin ja on osa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palveluryhmää, jota johtaa kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.

Historiaa

Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto, Sällskapet för Låne Bibliotheket i Tammerfors stad, perustettiin 1837. Kirjastolla ei ollut omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa.

Ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille vahvistui 1800-luvun loppuvuosina. Monien vaiheiden jälkeen kirjastotalo valmistui 1925.

Nykyisen pääkirjaston suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 1978. Kilpailun voittivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ehdotuksellaan "Soidinkuvat". Pääkirjasto Metso avattiin yleisölle elokuussa 1986. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat on harkittu tarkoin. Metsosta on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista rakennuksista.

Metson historiaan voi tutustua Matti Wacklinin teoksessa Kaikkien sielujen apteekki (2011).

Arkkitehtuuri

Arkkitehtien Reima ja Raili Pietilä työ näkyy vahvasti Tampereen kirjastoarkkitehtuurissa. He ovat suunnitelleen sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston. Molemmat rakennukset ovat kansainvälisesti arvostettuja ja paljon vierailtuja kohteita. Myös Sampolan ja Lielahden isot kirjastot ovat arkkitehtuuriltaan kiinnostavia rakennuksia.

Tampereen pienemmät kirjastot edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria. Useat eri kaupunginosien kirjastot ovat saavutettavuuden vuoksi sijoitettu koulujen ja muiden kaupungin toimitilojen yhteyteen.


Kirjasto numeroina 2019

Osastot
Lainaus Kävijät
Pääkirjasto 1 603 363
811 179
Lähikirjastot
2 823 631
1 873 871
Kirjastoautot294 947
94 607
Kirjaston kotipalvelut139 635 0
Tietoyhteiskuntapalvelut
089 216
Yhteensä4 866 767 2 868 873
  • Lainat/asukas 20,7
  • Käynnit/asukas 12,2
Kokoelmat
Kirja-aineisto 810 825
Nuotit ja partituurit
33 487
Musiikkiäänitteet
79 508
Muut äänitteet
24 947
Videot, dvd-levyt ja Blu-Ray -levyt
46 486
Cd-rom -levyt
557
E-kirjat
1 837
Sanomalehdet (vuosikerrat) 141
Aikakauslehdet
1 647
Kirjaston käyttö 2019
Lainaus
4 844 523
Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus
2 229 283
Lasten kauno- ja tietokirjallisuus
1 463 405

Budjetti 2019

  • toimintamenot 14,8 milj. €
  • toimintamenot 63,70 €/asukas, 3,04 €/laina
  • Henkilökuntaa yhteensä 185

Oheistoiminta

Näyttelyjä, esitteitä, kunnallista informaatiota, yleisötilaisuuksia lapsille ja aikuisille (nukketeatteria, satutunteja, kirjallisuusiltoja, filosofiailtoja), vuosittainen kirjoituskilpailu.

Muita tietoja

  • käytössä Axiellin Aurora-kirjastojärjestelmä
  • tietopalvelun tukena useita maksullisia verkkotietokantoja
  • luokitus: sovellettu Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä

Julkaisuja