Siirry sisältöön

Tietoa meistä

Tampereen kaupunginkirjasto

Toiminta-ajatus

Kirjasto avaa ovet sivistykseen, oppimiseen sekä virkistykseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Kirjasto säilyttää ja välittää yhteistä kulttuuriperintöä. Kirjasto edistää ja turvaa demokratiaa sekä tasa-arvoa.

Kirjastoverkko

Tampereen kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 14 lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa, kirjaston kotipalvelut sekä kolme tietotoria. Kirjastossa työskentelee lähes 200 henkilöä. Vs. kirjastopalvelujohtajana toimii 1.1.2021 alkaen Niina Salmenkangas.

Kirjasto kaupungin organisaatiossa

Tampereen kaupunginkirjasto sijoittuu kaupungin organisaatiossa sivistyspalveluihin ja tarkemmin kulttuurin palveluryhmään.

Kulttuurin palveluryhmään kuuluvat historialliset museot, Tampereen taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen seudun työväenopisto, Tampereen kaupunginkirjasto, Tampere filharmonia, kaupunkikulttuuriyksikkö ja museopedagogiset ja kohdennetut palvelut. Kahdeksan palveluyksikön lisäksi ryhmään kuuluvat tukipalvelut ja kehittämistoiminta. Palveluryhmässä työskentelee noin 1 000 alansa ammattilaista. Ryhmää johtaa kulttuurijohtaja, joka vastaa kaupungin oman palvelutuotannon johtamisesta sekä laajan kulttuuritoimijoiden verkoston johtamisesta.

Historiaa

Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto, Sällskapet för Låne Bibliotheket i Tammerfors stad, perustettiin 1837. Kirjastolla ei ollut omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa.

Ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille vahvistui 1800-luvun loppuvuosina. Monien vaiheiden jälkeen kirjastotalo valmistui 1925.

Nykyisen pääkirjaston suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 1978. Kilpailun voittivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ehdotuksellaan "Soidinkuvat". Pääkirjasto Metso avattiin yleisölle elokuussa 1986. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat on harkittu tarkoin. Metsosta on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista rakennuksista.

Metson historiaan voi tutustua Matti Wacklinin teoksessa Kaikkien sielujen apteekki (2011).

Arkkitehtuuri

Arkkitehtien Reima ja Raili Pietilä työ näkyy vahvasti Tampereen kirjastoarkkitehtuurissa. He ovat suunnitelleen sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston. Molemmat rakennukset ovat kansainvälisesti arvostettuja ja paljon vierailtuja kohteita. Myös Sampolan ja Lielahden isot kirjastot ovat arkkitehtuuriltaan kiinnostavia rakennuksia.

Tampereen pienemmät kirjastot edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria. Useat eri kaupunginosien kirjastot ovat saavutettavuuden vuoksi sijoitettu koulujen ja muiden kaupungin toimitilojen yhteyteen.


Kirjasto numeroina 2020

Osastot
Lainaus Kävijät
Pääkirjasto 1 235 253
542 643
Lähikirjastot
2 310 144
1 245 767
Kirjastoautot217 955
61 339
Kirjaston kotipalvelut124 411
0
Tietoyhteiskuntapalvelut
059 870
Yhteensä3 891 598
1 909 619
  • Lainat/asukas 16,35
  • Käynnit/asukas 8,02
Kokoelmat
Kirja-aineisto 757 341
Nuotit ja partituurit
32 746
Musiikkiäänitteet
69 643
Muut äänitteet
22 143
Videot, dvd-levyt ja Blu-Ray -levyt
38 626
E-kirjat
4 189
Sanomalehdet (vuosikerrat) 123
Aikakauslehdet
1 285
Kirjaston käyttö 2020
Lainaus
3 893 730
Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus
1 803 283
Lasten kauno- ja tietokirjallisuus
1 233 737

Budjetti 2020

  • toimintamenot 14,7 milj. €
  • toimintamenot 61,78 €/asukas, 3,78 €/laina
  • Henkilökuntaa yhteensä 167

Oheistoiminta

Näyttelyjä, esitteitä, kunnallista informaatiota, yleisötilaisuuksia lapsille ja aikuisille (nukketeatteria, satutunteja, kirjallisuusiltoja, filosofiailtoja), vuosittainen kirjoituskilpailu.

Muita tietoja

  • käytössä Axiellin Aurora-kirjastojärjestelmä
  • tietopalvelun tukena useita maksullisia verkkotietokantoja
  • luokitus: sovellettu Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä

Julkaisuja