Siirry sisältöön

Tietoa meistä

Tampereen kaupunginkirjasto

Toiminta-ajatus

Kirjasto avaa ovet sivistykseen, oppimiseen sekä virkistykseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Kirjasto säilyttää ja välittää yhteistä kulttuuriperintöä. Kirjasto edistää ja turvaa demokratiaa ja tasa-arvoa.

Kirjastoverkko

Tampereen kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 13 lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa, kirjaston kotipalvelut sekä kolme tietotoria. Kirjastossa työskentelee lähes 200 henkilöä.

Kirjasto kaupungin organisaatiossa

Tampereen kaupungin toimintamalli uudistui 1.1.2017, ja sen yhteydessä yhdistettiin kirjastopalvelut ja Tampereen seudun työväenopisto. Nykyisessä organisaatiossa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikköön kuuluvat Tampereen kaupunginkirjasto ja Tampereen seudun työväenopisto. Palveluyksikköä johtaa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg.

Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikkö kuuluu kaupungin hyvinvointipalveluihin ja on osa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palveluryhmää, jota johtaa kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.

Historiaa

Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto, Sällskapet för Låne Bibliotheket i Tammerfors stad, perustettiin 1837. Kirjastolla ei ollut omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa.

Ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille vahvistui 1800-luvun loppuvuosina. Monien vaiheiden jälkeen kirjastotalo valmistui 1925.

Nykyisen pääkirjaston suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 1978. Kilpailun voittivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ehdotuksellaan "Soidinkuvat". Pääkirjasto Metso avattiin yleisölle elokuussa 1986. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat on harkittu tarkoin. Metsosta on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista rakennuksista.

Metson historiaan voi tutustua Matti Wacklinin teoksessa Kaikkien sielujen apteekki (2011).

Arkkitehtuuri

Arkkitehtien Reima ja Raili Pietilä työ näkyy vahvasti Tampereen kirjastoarkkitehtuurissa. He ovat suunnitelleen sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston. Molemmat rakennukset ovat kansainvälisesti arvostettuja ja paljon vierailtuja kohteita. Myös Sampolan ja Lielahden isot kirjastot ovat arkkitehtuuriltaan kiinnostavia rakennuksia.

Tampereen pienemmät kirjastot edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria. Useat eri kaupunginosien kirjastot ovat saavutettavuuden vuoksi sijoitettu koulujen ja muiden kaupungin toimitilojen yhteyteen.


Kirjasto numeroina 2018


Lainaus Kävijät
Pääkirjasto 1 642 104
772 413
Lähikirjastot
2 764 014
1 728 943
Kirjastoautot
271 502
86 350
Kirjaston kotipalvelut
158 523
0
Tietoyhteiskuntapalvelut
0
94 718
Yhteensä
4 842 148
2 682 424
  • Lainat/asukas 20,9
  • Käynnit/asukas 11,6
Kokoelmat
Kirja-aineisto 810 825
Nuotit ja partituurit
33 487
Musiikkiäänitteet
79 508
Muut äänitteet
24 947
Videot, dvd-levyt ja Blu-Ray -levyt
46 486
Cd-rom -levyt
557
E-kirjat
1 837
Sanomalehdet (vuosikerrat) 141
Aikakauslehdet
1 647
Kirjaston käyttö 2018
Lainaus
4 844 523
Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus
2 250 171
Lasten kauno- ja tietokirjallisuus
1 366 710

Budjetti 2018

  • toimintamenot 14,4 milj. €
  • toimintamenot 62,13 €/asukas, 2,97 €/laina
  • Henkilökuntaa yhteensä 181

Oheistoiminta

Näyttelyjä, esitteitä, kunnallista informaatiota, yleisötilaisuuksia lapsille ja aikuisille (nukketeatteria, satutunteja, kirjallisuusiltoja, filosofiailtoja), vuosittainen kirjoituskilpailu.

Muita tietoja

  • käytössä Axiellin Aurora-kirjastojärjestelmä
  • tietopalvelun tukena useita maksullisia verkkotietokantoja
  • luokitus: sovellettu Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä

Julkaisuja

Raportteja, selvityksiä

Strategiat

Toimintakertomukset