Tietoa meistä

Tampereen kaupunginkirjasto

Toiminta-ajatus

Kirjasto avaa ovet sivistykseen, oppimiseen sekä virkistykseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Kirjasto säilyttää ja välittää yhteistä kulttuuriperintöä. Kirjasto edistää ja turvaa demokratiaa ja tasa-arvoa.

Kirjastoverkko

Tampereen kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 14 lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa, kirjaston kotipalvelut sekä kolme tietotoria. Kirjastossa työskentelee lähes 200 henkilöä.

Kirjasto kaupungin organisaatiossa

Tampereen kaupungin toimintamalli uudistui 1.1.2017, ja sen yhteydessä yhdistettiin kirjastopalvelut ja Tampereen seudun työväenopisto. Nykyisessä organisaatiossa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikköön kuuluvat Tampereen kaupunginkirjasto ja Tampereen seudun työväenopisto. Palveluyksikköä johtaa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg.

Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikkö kuuluu kaupungin hyvinvointipalveluihin ja on osa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palveluryhmää, jota johtaa kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.

Historiaa

Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto, Sällskapet för Låne Bibliotheket i Tammerfors stad, perustettiin 1837. Kirjastolla ei ollut omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa.

Ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille vahvistui 1800-luvun loppuvuosina. Monien vaiheiden jälkeen kirjastotalo valmistui 1925.

Nykyisen pääkirjaston suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 1978. Kilpailun voittivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ehdotuksellaan "Soidinkuvat". Pääkirjasto Metso avattiin yleisölle elokuussa 1986. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat on harkittu tarkoin. Metsosta on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista rakennuksista.

Metson historiaan voi tutustua Matti Wacklinin teoksessa Kaikkien sielujen apteekki (2011).

Arkkitehtuuri

Arkkitehtien Reima ja Raili Pietilä työ näkyy vahvasti Tampereen kirjastoarkkitehtuurissa. He ovat suunnitelleen sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston. Molemmat rakennukset ovat kansainvälisesti arvostettuja ja paljon vierailtuja kohteita. Myös Sampolan ja Lielahden isot kirjastot ovat arkkitehtuuriltaan kiinnostavia rakennuksia.

Tampereen pienemmät kirjastot edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria. Useat eri kaupunginosien kirjastot ovat saavutettavuuden vuoksi sijoitettu koulujen ja muiden kaupungin toimitilojen yhteyteen.


Kirjasto numeroina 2017


Lainaus Kävijät
Pääkirjasto 1 462 049
720 594
Lähikirjastot
2 817 944
1 650 767
Kirjastoautot
281 359
94 913
Koti- ja
laitospalvelut
146 287

Tietoyhteiskuntapalvelut
0
97 129
Yhteensä
4 707 639
2 563 403
  • Lainat/asukas 20,65
  • Käynnit/asukas 11,1
Kokoelmat
Kirja-aineisto 854 194
Nuotit ja partituurit
33 580
Musiikkiäänitteet
83 312
Muut äänitteet
18 276
Videot, dvd-levyt ja Blu-Ray -levyt
46 513
Cd-rom -levyt
557
E-kirjat, digitaaliset pelit, elektroninen aineisto
6 736
Sanomalehdet (vuosikerrat) 268
Aikakauslehdet
2 020
Kirjaston käyttö 2017
Lainaus
4 837 542
Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus
2 186 243
Lasten kauno- ja tietokirjallisuus
1 289 948

Budjetti 2017

  • toimintamenot 13,8 milj. €
  • toimintamenot 59,63 €/asukas, 2,94 €/laina
  • Henkilökuntaa yhteensä 184
  • 98 kirjastonhoitajaa, 60 kirjastovirkailijaa ja 26 muuta työntekijää

Oheistoiminta

Näyttelyjä, esitteitä, kunnallista informaatiota, yleisötilaisuuksia lapsille ja aikuisille (nukketeatteria, satutunteja, kirjallisuusiltoja, filosofiailtoja), vuosittainen kirjoituskilpailu.

Muita tietoja

  • käytössä Axiellin Aurora-kirjastojärjestelmä
  • tietopalvelun tukena useita maksullisia verkkotietokantoja
  • luokitus: sovellettu Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä

Julkaisuja

Raportteja, selvityksiä

Strategiat

Toimintakertomukset