Siirry sisältöön

Ilmanlaatu

Tampereen kaupungin merkittävimmät ilman epäpuhtauksien aiheuttajat ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Paikallisten päästöjen lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat myös muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Liikenteestä pääsee ilmaan lähinnä typen oksideja ja hiukkasia. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat lähinnä typen oksideja, rikkidioksidia ja hiukkasia.

Ilmanlaadun tarkkailu

Tampereella ilmanlaatua seurataan kahdella kiinteällä ja kahdella siirrettävällä mittausasemalla. Kiinteät mittausasemat sijaitsevat Pirkankadulla ja linja-autoasemalla ja siirrettävät Epilässä ja Kalevassa. Mittausasemilla mitataan typen oksidien, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Käytössä on lisäksi sääasema.

Tampereen kaupunki tarkkailee ilmanlaatua yhteistarkkailusopimuksessa mukana olevien energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun kustannukset jaetaan kaupungin ja laitosten kesken päästömäärien perusteella. Tarkkailun toteuttaa kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö.

Ilmanlaadusta tiedottaminen

Reaaliaikainen tiedotus ilmanlaatu.fi-verkkosivuilla

Reaaliaikaista, tunnin väliajoin päivittyvää tietoa Tampereen ja useiden paikkakuntien ilmanlaadusta saa valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi. Portaalista löytyvät myös tiedot Tampereen ilmanlaadun mittausasemista: niiden sijainti kartalla, mittauslaitteet, mitattavat epäpuhtaudet ja tarkistetut tulokset.

Ilmanlaadusta tiedotetaan mittausasemien mittaustietojen perusteella laskettua ilmanlaatuindeksiä käyttäen. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi. Viime vuosina ilmanlaatu keskustassa on ollut useimpina päivinä hyvä tai tyydyttävä. Jos ilmanlaatu on huono tai erittäin huono, se voi aiheuttaa herkille väestöryhmille kuten lapsille ja vanhuksille sekä keuhko- ja sydänsairaille ja allergisille.

Viimeisimmät ilmanlaadun raja-arvopitoisuuksien ylitykset

Ilmansuojeluasetuksessa (38/2011) annettujen raja-arvotasojen ylityksistä on tiedotettava viipymättä alueen asukkaille. Tampereen raja-arvotasojen ylityksistä tiedotetaan Ilmanlaatutiedotus-sivulla.

Lisätietoa ilmanlaadun raja- ja ohjearvoista ilmanlaatuportaalista:

Kunnossapito- rakennus- ja purkutyöt ja tulipesien käyttö

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 4. luvussa käsitellään muun tulipesien ja lämmityskattiloiden käyttöä sekä pölyntorjuntaa kunnostus-, puhtaanapito- rakennus- ja purkutöissä. Näissä töissä on käytettävä suojausmenetelmiä, joilla pölyhaitat estetään tai pidetään mahdollisimman pienenä. Keväinen hiekoitussepelin puhdistus on tehtävä tarvittaessa kastelemalla, ja lehtipuhaltimen käyttö on ehdottomasti kielletty hiekan siivouksessa.

Tulipesissä ja lämmityskattiloissa ei saa polttaa puutarhajätteitä, eikä yhdyskuntajätteita kuten muoveja eikä pinta- tai painekäsiteltyä puuta.

Ilmanlaadun raportit

Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittausasemien tuloksista
laaditaan raportti neljännesvuosittain ja yhteenvetoraportti kerran vuodessa. Siihen kootaan myös tiedot teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöistä. Raportit löytyvät sivulta Julkaisut ja selvitykset.

Tampereen ilmanlaatu ja asukkaiden altistuminen epäpuhtauksille

Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Tampereen kaupunkiseutua hyvää tai tyydyttävää Tampereen Ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan. Vilkasliikenteisimpien katujen lähialueilla typpidioksidin ja katupölyn pitoisuudet voivat kuitenkin ylittää ilmanlaadun kansalliset ohjearvotasot. Tamperelaisista noin 20 % asuu alueilla, joilla typpidioksidin vuorokausipitoisuus voi ajoittain olla yli 85 % ohjearvotasosta. Vastaavasti arvioituna suhteellisen korkeille katupölypitoisuuksille altistuu noin 12 % kaupunkilaisista.

Ilmanlaatu huononee hetkittäin keväällä katupölykausina tai tyynillä pakkassäillä. Ilmanlaadun vuosipitoisuuksien raja-arvot eivät ylity Tampereella. Liikenteen typenoksidipäästöt, katupöly, pienpoltto, ja kaukokulkeutuma vaikuttavat ilmanlaatuun eniten. Teollisuuden vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäisempiä.

Ilmanlaatuselvityksessä määritettiin ensimmäistä kertaa ilman epäpuhtauksien ja melun yhteisvaikutusalueet, ns. Hot Spots –alueet Tampereella. Näillä alueilla ilman epäpuhtaudet voivat ylittää vuorokausipitoisuuksien ohjearvot, ja samaan aikaan myös melun ohjearvotaso 55 dB ylittyy. Hot Spots -alueilla asuu 4.1 % Tampereen väestöstä, ja ne sijoittuvat vilkasliikenteisten katujen ja liittymien varsille.

Tampereen Ilmanlaatuselvityksessä 2013 mallinnettiin autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen yhteisvaikutukset Tampereen ilmanlaatuun AERMOD -mallinnusohjelmalla. Työssä mallinnettiin typpidioksidin (NO2) ja ensimmäistä kertaa myös katupölyn ja pienhiukkasten pitoisuudet kaupunkialueella.

Ilman epäpuhtaudet

Typen oksidit

Typen oksideilla tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2). Typen oksidien päästöistä noin puolet on peräisin liikenteestä, loput energiantuotannosta ja teollisuudesta. Liikenteen päästöt vapautuvat ilmaan juuri siellä, missä ihmiset liikkuvat, joten typen oksidien kannalta liikenne on merkittävin ilman pilaaja Tampereella. Typen oksidien päästöt Tampereella vuonna 2012 olivat 2000 tonnia typpidioksidina laskettuna. Ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia todetaan tyyninä pakkaspäivinä keskustassa.

Eniten terveyshaittoja aiheuttava typen oksidi on typpidioksidi, joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin. Se lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Typpidioksidi on Tampereella hiukkasten ohella kriittinen epäpuhtaus ohje- ja raja-arvojen kannalta.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Keskusta-alueella leijuvasta pölystä huomattava osa on liikenteen ja tuulen ilmaan nostamaa hiekkaa ja muuta aineista.

Pienikokoisten, terveydelle haitallisten, halkaisijaltaan alle 0,01 millimetriä olevien hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylittää keskustassa nykyisen ohjearvonsa keväisin katupölyn noustessa ilmaan. Katupöly sisältää hiekkaa, renkaiden hiomaa kiviaineista, metallia, kumia ja autojen pakokaasujen myrkyllisiä yhdisteitä. Hiekkapöly ei ole kuitenkaan terveydelle yhtä vaarallista kuin pakokaasujen polttoperäiset hiukkaset. Pienet hengitettävät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin saakka ja voivat lisätä hengitystietulehduksia ja astmakohtauksia sekä heikentää keuhkojen toimintakykyä.

Tutkimusten mukaan ei ole mahdollista määrittää mitään kynnysarvoa, jota pienemmissä pitoisuuksissa hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) eivät aiheuta terveyshaittoja.

Hiilimonoksidi eli häkä

Ulkoilman hiilimonoksidi on pääosin peräisin henkilöautojen pakokaasuista. Polttoaineiden ja moottoritekniikan parantuminen sekä pakokaasujen katalyyttinen puhdistus ovat auttaneet vähentämään ulkoilman häkäpitoisuutta merkittävästi. Pitoisuudet keskustassa ovat olleet enää alle 10 % ohjearvoista. Pitoisuudet vaihtelevat liikennemäärien mukaan ollen korkeimmillaan viikonloppuiltaisin.

Otsoni

Otsonia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä kemiallisissa reaktioissa. Liikenteen päästöillä on näin ollen merkittävä vaikutus otsonin muodostuksessa. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan kesäisin ylittäen ajoittain WHO:n asettamat ohjearvot ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot.

Rikkidioksidi

Rikkidioksidipäästöjä tulee lähinnä energiantuotannosta ja teollisuudesta. Vuositasolla Tampereen rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet 1970-luvun lopun 2000 tonnista nykyiseen alle 400 tonniin, mikä johtuu pääasiassa polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentymisestä ja maakaasun käyttöön ottamisesta.

Rikkidioksidi ei ole Tampereella terveysvaikutusten kannalta merkittävä epäpuhtaus. Rikkidioksidin mittaukset Tampereella lopetettiin vuonna 2003.

Lisätietoa

Palvelupiste Frenckell
sähköposti [email protected]
puhelin 03 5656 4400

Ympäristönsuojeluyksikkö
sähköposti [email protected]