Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Kirjastonpuisto

Kirjastonpuisto kuuluu yhdessä Koskipuiston ja tehdasrakennusten kanssa valtakunnallisesti merkittävään Tammerkosken kansallismaisemaan. Puisto sijaitsee aivan ydinkeskustassa Keskustorin ja Tammerkosken välisellä alueella vastapäätä Koskipuistoa. Alueen maamerkkinä on vuonna 1870 rakennettu Frenckellin paperitehtaan kahdeksankulmainen savupiippu, jonka vieressä on lehtilukusalina toimiva Frenckellin vanha pannuhuone (1907). Puiston vierustalla sijaitsevat Tampereen vanhin kirkkorakennus, vanha kirkko (1824), tapuli (1828), Tampereen Teatterin talo (1912) sekä vanha kirjastotalo (1925). Puiston pohjoispäähän rajautuvat kaupungin virastokäytössä oleva Frenckellin vanha tehdaskiinteistö ja Frenckellin konttorirakennus (1847). Puiston pohjoisosassa kulkee pyöräilyn pääreitti jatkuen Frenckellin rakennuksen läpi Patosiltaa pitkin Tammerkosken yli.

Kirjastonpuiston osat nimettiin vuonna 2011. Frenckellin pannuhuoneen vierellä on Kustaa III aukio, jolla sijaitsee Laikunlava. Vanhan kirkon viereinen osa on Vanhankirkonpuisto. Kosken rannassa sijaitseva puoli nimettiin Vanhankirjastonpuistoksi. Frenckellin kainalossa sijaitseva puisto on Frenckellinpuisto.

Kirjastonpuisto
Kirjastonpuistossa kukkivat keväällä orvokit, tulppaanit ja koristeomenapuut.

Kukka-aukio ja esiintymislava

Puistossa on runsaasti koristeistutuksia ja vanhoja komeita puita, joita suuri on valaistu pimeään aikaan. Kirjastonpuisto peruskorjattiin 2009–2012 turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi puiston luonnetta ja historiaa kunnioittaen.

Vanhankirkonpuistossa sijaitsevan kivetyn oleskelualueen keskuksena on neliömäinen kesäkukkaistutusalue koristeomenapuineen. Istutusalueen muoto pohjautuu puistossa 1800-luvulla sijainneeseen apteekkarin puutarhaan. Oleskelualueen ja esiintymisalueen väliin on rakennettu portaat sekä istuskeluportaat.

Laikunlavaksi nimetty esiintymislava otettiin käyttöön vuonna 2012. Laikuksi tavattiin kutsua lähellä sijaitsevaa vanhaa kirjastotaloa, kun se vielä toimi lainastona eli kirjastona. Laikunlavalla järjestetään kesäisin puistokonsertteja ja esityksiä. Yleisö-WC löytyy puiston länsireunasta Keskustorin laidalta. Vanhassa kirjastotalossa toimii kulttuuritalo Laikku.

Veistoksia, kannoja

Vanhankirjastonpuistossa Tammerkosken länsirannalla sijaitsee 1930-luvulla pystytetty professori Jussi Mäntysen veistos Joutsenet. Veistos kuvaa kahta kaulaansa kohti taivasta kurottavaa joutsenta, ja sen ympärillä on kesäisin näyttävä, monilajinen perennaryhmä. Veistoksen ympärillä oleva kiveys ja kukkaistutukset uusittiin peruskorjauksen yhteydessä. Veistos on valaistu pimeänä aikana.

Myös Tammerkosken länsirantaa komistaa edelleen näyttävä punainen kannarivistö. Rantakäytävältä löytyy myös kivetty kohta, joka muistuttaa paikalla olleesta Frenckellin puuhioketehtaasta. Sen raunioita on maan alla. Puuhioketehtaan rakennuksiin kuuluivat myös vielä jäljellä olevat savupiippu ja pannuhuone.

Puiston keskeisin veistos sijaitsee vanhan kirjastotalon Laikun edustalla. Väinö Aaltosen veistämä Hengetär siunaa runoilijaa -teos pystytettiin Aleksis Kiven muistoksi vuonna 1928.

kuva: näkymä Vanhankirkonpuistoon
Joutsenet-veistos löytyy Vanhankirkonpuistosta Tammerkosken rannalta.

Entinen Tammerkosken kartanon pihapiiri

Kirjastonpuisto on kaupungin vanhimpia julkisia viheralueita. 1700-luvulla puiston paikalla sijaitsi Tammerkosken kartanon pihapiiri, jonka ohi kulki Hämeenkatua edeltänyt vanha maantie. Kirjastonpuiston ensimmäiset istutukset tehtiin vuonna 1824 valmistuneen kaupungin ensimmäisen kirkon ympärille. Kirkon vieressä oli apteekkarin hyötypuutarha. Nykyiseen muotoonsa puisto kunnostettiin ja istutettiin 1920-luvun lopulla kirjastotalon rakentamisen jälkeen.

Kirjastonpuiston opastaulu