Siirry sisältöön

Vesihuolto ja hulevedet

Ajankohtaista

Tiedotteet

Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma

Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on päivitetty, ja siihen on koottu vesihuollon kehittämis- ja selvitystarpeet seuraavien kymmenen vuoden ajaksi. Suunnitelmaluonnos oli nähtävänä ja kommentoitava 30.9.2019 saakka.

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Vesihuoltolain tavoitteena on turvata terveydellisesti ja muutoinkin moitteeton talousvesi sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti kohtuullisin kustannuksin. Tampereen kaupungissa asemakaavoitetulla alueella vesihuollosta huolehtii Tampereen Vesi toiminta-alueen rajaamalla alueella. Tampereen pohjoisella suuralueella toimii kolme pienehköä vesilaitosta, joille on määritelty toiminta-alueet.

Mikäli kiinteistö sijaitsee vesihuollon toiminta-alueella ja taajamassa, se on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Vuonna 2014 uudistuneen vesihuoltolain mukaan taajama-alueiden ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei ole liittymisvelvollisuutta, mikäli kiinteistön vesihuoltolaitteistot täyttävät ympäristönsuojelulain vaatimukset.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyy kunta. Tampereen kaupungin johtosäännössä toiminta-alueiden hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Vesihuollon toiminta-alue kattaa alueet, joilla kiinteistön liittäminen vesijohtoon ja viemäriin on tarpeen asutuksen tai elinkeino- tai vapaa-ajan toiminnan takia. Vesihuollon toiminta-aluetta on tarpeen laajentaa esimerkiksi uusien asuinalueiden myötä. Toiminta-aluekartassa esitetään laajennusalueet ja laajennusten tavoiteaikataulut.

Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksella on taloudelliset edellytykset huolehtia vesihuollosta.

Tampereen Vesi huolehtii Tampereen kantakaupungin sekä Teisko-Aitolahden alueella Polson ja Kämmenniemen asemakaava-alueiden vesihuollosta. Tampereen Veden toiminta-alue hyväksyttiin 2011.

Teisko-Aitolahden alueella toimivat myös Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta, Velaatan vesiyhtymä ja Nurmin vesihuolto-osuuskunnat. Sisaruspohjan ja Velaatan vesiyhtymien vesihuollon toiminta-alueet hyväksyttiin 2004. Nurmin vesiosuuskunnan toiminta-alueen muutosesitys on tällä hetkellä Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Tampereen Veden sekä Sisaruspohjan ja Velaatan vesihuollon toiminta-alueet päivitetään vuoden 2017 aikana.

Alla olevalla kartalla on esitetty nykyiset Tampereen kaupungin alueen vesihuoltolaitosten toiminta-alueet.

Hulevesi

Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet.

Kaupungeissa suuri osa maa-alasta on vettä läpäisemätöntä pintaa kuten kattoja ja asfalttia. Mitä tiiviimmin rakennettu alue on ja mitä suurempi osa valuma-alueen pinnoista on vettä läpäisemätöntä, sitä enemmän ja nopeammin pintavaluntaa muodostuu. Perinteisesti hulevedet on johdettu hulevesiviemäreissä tai ojissa lähimpiin vesistöihin tai maastoon. Tulvahaittojen pienentämiseksi ja hulevesien laadun parantamiseksi hulevesiä paikoin viivytetään hulevesialtaissa ja kosteikoissa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien rankkasateiden yleistyessä hulevesien hallintarakenteiden merkitys kasvaa.

Tampereen kaupungin hulevesijärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat kaupunkiympäristön palvelualue ja Tampereen Vesi Liikelaitos. Kaupunkiympäristön palvelualue vastaa katujen ja muiden yleisten alueiden kuivatuksesta hulevesiviemärirunkoverkostoon saakka sekä osasta ojaverkostoa. Tampereen Vesi vastaa hulevesirunkoviemäreistä ja niiden jatkoksi luokiteltavista ojista. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa hulevesien hallinnasta kiinteistönsä alueella.

Hulevesimaksu

Vuonna 2019 hulevesimaksu määräytyy kaavayksikön asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksen ja pinta-alan mukaan, kerrostalokiinteistöjen maksujen määräytymisessä otetaan huomioon myös rakennusten kerrosala. Kaavayksikön pinta-alalla tarkoitetaan tontin tai tilamuotoisen, vielä lohkomattoman tontin pinta-alaa.

Hulevesimaksua peritään kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueelta, johon kuuluvat asemakaava-alueet. Polson asemakaava-alue ja ranta-asemakaava-alueet eivät kuuluu kunnan hulevesijärjestelmän eikä siten hulevesimaksun piiriin. Hulevesijärjestelmä koostuu hulevesiviemäreiden lisäksi rummuista, avo-ojista, hulevesikaivoista sekä erilaisista hulevesien hallintaratkaisuista kuten painanteista, viivytysaltaista, kosteikoista - ja suodatusratkaisuista. Kunnan hulevesimaksulla kerätään kunnalle hulevesien hallinnasta aiheutuvat kulut.

Viisi maksuluokkaa

Hulevesitaksassa on nyt viisi eri maksuluokkaa, vuonna 2018 maksuluokkia oli kolme. Maksuluokka 1 kattaa pientalomaisen rakentamisen, maksuluokka 2 rivitalot ja ketjutalot, maksuluokka 3 palvelu- ja hallintorakennukset, maksuluokka 4 kerrostalot ja luhtitalot sekä maksuluokka 5 liike- ja teollisuusrakentamisen sekä pysäköintialueet. Eri maksuluokkien hulevesimaksuille on asetettu maksimisummat, jotta hulevesimaksut eivät muodostuisi kiinteistöille kohtuuttoman suuriksi. Kalleimmassa maksuluokassa (maksuluokka 3) voi hakea huojennusta hulevesimaksusta taksassa määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Maksuluokkien tarkempi määräytyminen ja hulevesimaksun laskentakaava on esitetty hulevesitaksassa.

Valtuusto päätti 13.11.2017, että kaupunki ottaa käyttöön maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen julkisoikeudellisen hulevesimaksun ja että yhdyskuntalautakunta hyväksyy hulevesitaksan. Samalla valtuusto päätti, että kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien hallinnan kokonaisuudesta 1.1.2018 alkaen. Päätöksen myötä Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue toteuttaa hulevesiviemäröinnin järjestämistä Tampereen Vesi Liikelaitoksen sijasta.

Yhdyskuntalautakunta päätti hulevesimaksun määräytymisen perusteista 17.4.2018 ja päivitti taksaa 25.9.2018 ja viimeksi 10.9.2019. Hulevesimaksun perusteet pohjautuvat suurilta osin Kuntaliiton julkaisuun "Julkisoikeudellisen hulevesimaksun määrittäminen".

Maksun määräytymisen perusteissa ei voitu ottaa huomioon kaikkia kiinteistöjen erityispiirteitä, sillä muutoin taksasta olisi tullut liian monimutkainen ja laskuttamiskulut olisivat nousseet kohtuuttomasti. Maksun määräytymisperusteet on haettu kuntarekisteristä.

Maksun periminen

Lasku osoitetaan kiinteistön omistajalle tai kaupungin vuokratontin haltijalle hulevesijärjestelmän vaikutusalueella.