Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Tampere vastaa kasvavaan palvelutarpeeseen uudistamalla toimintatapojaan

Julkaistu 24.10.2016 10.39

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen esitteli maanantaina 24.10.2016 talousarvioehdotuksensa vuodelle 2017. Tampereen kaupungin talousarvion valmistelua ovat leimanneet epävarmat talousnäkymät sekä kaupungin sisäiset että valtakunnalliset uudistukset. Ensi vuonna jatketaan rakennemuutosten toteuttamista palvelutuotannossa. Lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Tampere vastaa tulevaisuuden haasteisiin luomalla investoinneilla edellytyksiä kasvun jatkamiselle ja tulojen kasvattamiselle.

– Talouden tasapainoa ei vielä saavuteta, mutta kaupunkilaisten palvelut turvataan ja kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastataan toimintatapoja uudistamalla. Hyvinvoinnin palvelualueella jatketaan rakennemuutoksia ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Vauhditamme digitalisaatiota, ja kehitämme yhdessä henkilöstön kanssa palveluprosesseja ja -sisältöjä entistä asiakaslähtöisemmiksi, kertoi pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Hänen mukaansa talousarviossa on yhtäaikaisesti pyritty vastaamaan kolmeen tavoitteeseen: asukkaiden näkökulmasta palvelutarpeisiin, kaupungin talouden kannalta tiukkaan menokuriin sekä aluetalouden ja työllisyyden näkökulmasta kasvun ja kilpailukyvyn edellytysten vahvistamiseen.

Kaupungin uusi toimintamalli käynnistyy vuoden 2017 aikana. Kaupunkiorganisaatio on uudessa toimintamallissa jo vuoden alusta alkaen ja poliittiset toimielimet kevään kuntavaalien jälkeen. Uudella toimintamallilla tavoitellaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palveluita. Kyse ei ole vain organisaatiorakenteen muutoksesta vaan toimintatapojen uudistamisesta.

– Uudistuminen on välttämätöntä, ja uudistusten avulla selätämme meitä vaanivat talouden ongelmat. Muutoksen keskiössä on asiakas, johtamisen selkiyttäminen, henkilöstö kehittäjänä -periaate ja vahva yhteisöllisyys, Ikonen painotti.

Maakuntauudistukseksi laajentunut sote-uudistus valmisteluineen on käynnissä, ja Tampere haluaa olla muutoksissa aloitteellinen. Kaupunki painottaa suurten kaupunkiseutujen roolia elinvoiman edistämisessä ja kumppanuutta tulevien maakuntien kanssa. Myös edunvalvontaa Tampereelle tärkeiden asioiden edistämiseksi jatketaan. Kasvavien kaupunkiseutujen rooli niin talouden kuin kestävän yhteiskunnan kehittämisessä on keskeinen. Sen tulee näkyä myös aluehallinnon uudistuksessa siten, että kasvukeskusten pääkaupungeille turvataan työkalut alueiden elinvoiman edistämiseen.

Talouden sopeuttaminen jatkuu

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin talouden sopeuttamista on jatkettava tulevinakin vuosina. Pitämällä toimintamenojen kasvu jatkossa tulorahoituksen sallimissa rajoissa saadaan talous taloussuunnitelmakaudella 2017 - 2020 tasapainotetuksi.

– Talousarviossa pysyminen edellyttää, että tuloarviot pitävät. Lisäksi palveluverkkoa sekä palveluiden määrää ja laatua on uudelleenarvioitava ja tehostettava toimintoja. Menojen sopeuttaminen verorahoituksen kehityksen mahdollistamalle tasolle asettaa suuria vaateita suunnitelluille muutoksille, totesi Juha Yli-Rajala.

Kaupungin merkittävien strategisten muutosten toteuttamista viedään eteenpäin kehitysohjelmilla. Ne ovat laajoja, usein kahta tai kaikkia kolmea kaupungin palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy yhteistyö yritysten ja eri sidosryhmien kanssa. Ensi vuonna käynnistyvällä Smart Tampere -kehitysohjelmalla tuetaan elinkeinorakenteen uudistumista ja haetaan älykaupungin innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työpaikkoja. Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa Tampereella etsitään keinoja työllisyydenhoidon palvelujen tehostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Hiedanrannan uuden kaupunginosan jatkosuunnittelu käynnistyy ehdotusten pohjalta, ja Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma jatkuu vahvistaen keskustan asemaa kaupan ja palvelujen keskittymänä.

Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä kaupunki rakentaa yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Tampere on toteuttamassa maan tärkeintä T3-korkeakoulu¬poliittista rakenneuudistusta. Se synnyttää monialaisen 36 000 opiskelijan korkeakouluyhteisön, jonka merkittävyys kasvaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Menojen kasvu maltillista

Vuoden 2017 talousarviossa kaupungin menojen kasvu on edelleen maltillista. Talouden taantuma on heikentänyt verotulojen kasvua ja valtionosuuksia on leikattu. Nettomenot ovat ensi vuonna arviolta 1,5 miljardia euroa. Talousarviossa kaupungin nettomenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 51 miljoonaa euroa (4,4 %). Muutos ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen, sillä toimeentulotuen siirto vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi ja kilpailukykysopimus vähentävät kaupungin toimintakatetta. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan, kiinteistöveroprosentteja korotetaan maan hallituksen toiveiden mukaisesti.

– Tilikauden tulos pysyy alijäämäisenä. Kaupungin toimintayksiköiltä alijäämäinen talousarvio edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista sekä tarvittavien rakenteellisten muutosten edistämistä ja toteuttamista, sanoi Juha-Yli-Rajala.

Kaupungin henkilöstömenojen arvioidaan olevan ensi vuonna 666,8 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden 18,7 miljoonaa euroa (- 2,7 %). Henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän 82 henkilötyövuotta. Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 350 - 400 henkilöä, mikä antaa mahdollisuuden toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin.

Kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen 30 prosentin määräaikainen leikkaus ja työnantajamaksujen yhteensä 1,44 prosenttiyksikön lasku vähentävät kaupungin henkilöstömenoja noin 14 miljoonaa euroa vuonna 2017. Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan laskevan, minkä laskennallinen säästö kaupunkitasolla on noin 4,7 miljoonaa euroa.

– Samaan aikaan kaupungin kunnallisverotuloja kilpailukykysopimus vähentää kuitenkin noin 15 miljoonalla eurolla, huomautti Juha Yli-Rajala.

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu myös vastikkeettomista työajan pidennyksistä. Käytännössä työajan pidentäminen tarkoittaa työajan lisääntymistä keskimäärin 30 minuuttia viikossa eri työaikamuodoissa.

Tärkeät investoinnit vaativat paljon rahoitusta

Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 197 miljoonaa euroa. Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi vuonna paljon rahoitusta ja talousarviossa arvioidaan lainamäärän kasvuksi 85 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä tulee edelleen nousemaan investointien toteuttamisen seurauksena.

Investointikehyksen ohella lainamäärän kasvua hillitään myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu hyvin matalalla.

Palvelutarpeen kasvu näkyy erityisesti talonrakennusinvestointien korkeana tasona. Ensi vuonna talonrakennusinvestointeihin menee yhteensä 82 miljoonaa euroa. Summasta lähes puolet osoitetaan peruskoulujen ja päiväkotien rakennushankkeisiin. Taloussuunnitelmakaudella panostetaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonalla eurolla.

Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit ovat 55 miljoonaa euroa ja Tampere Veden 16,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinneista Keskusta-hankkeen osuus on 10,3 miljoonaan euroa ja Rantaväylän tunnelin viimeistelytöiden osuus on 9,6 miljoonaa euroa. Raitiotiehankkeelle talousarviossa on vain 15 miljoonan euron oman pääoman sijoitus. Vastaavan suuruinen summa on varattu investointien rahoitusosuuksiin, sillä perustettava yhtiö toteuttaa hankkeen. Kaupunki varautuu myös Kannen ja monitoimiareenan rakennustöiden edistämiseen.

Merkittävimpiä investointeja ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin kaava-alueiden ja Ratapihankadun rakentaminen sekä Viinikan liikenneympyrän uudistaminen. Erillisiä kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat muun muassa Näsijärven rantaväylän käynnistäminen Lielahdessa sekä Hatanpään valtatie välillä Suvanto–Vuolteenkatu. Lisäksi kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan kaavahankkeiden yhteydessä.

Tärkeimpänä siltakohteena on Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen jatkuminen. Santalahden puiston rakentaminen käynnistyy. Ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan Pyynikinharjun kevyen liikenteen väylillä sekä Hervannan valtaväylällä.

Tampereen kaupungin talousarvio 2017 lukuina

Asukasluku 31.12.2017
230 100

Tuloveroprosentti
19,75 prosenttia

Toimintakatteen muutos
4,4 prosenttia

Verorahoituksen muutos
-2,9 prosenttia

Vuosikate
88 miljoonaa euroa

Tulos
-18,8 miljoonaa euroa

Investoinnit yhteensä (netto)
197 miljoonaa euroa

Lainamäärä/asukas
2506 euroa per asukas

Talousarvioon voi tutustua tarkemmin verkossa tampere.fi/tampereen-kaupunki/talous-ja-strategia/talousarvio, josta löytyy pormestarin talousarvioehdotus.


Lisätietoja

Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
puhelin 040 743 6356

Talousjohtaja
Jukka Männikkö
puhelin 050 576 7539


Teksti Raija Lindell