Siirry sisältöön

Rohkeasti kohti kaupungin uudenlaista roolia

Julkaistu 25.10.2021 11.54

Tampereen kaupungin vuoden 2022 talousarviossa suunnataan kohti vahvaa tulevaisuuden kaupunkia ja hoidetaan koronapandemian haittoja. Ensi vuoden aikana historiallisen murroksen valmistelut tiivistyvät, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu kustannuksineen siirtyy kaupungilta hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta.

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen peräänkuuluttaa rohkeutta kehittää kasvavaa Tamperetta uudenlaiseen rooliin. Hän esitteli ensi vuoden talousarvioehdotuksensa maanantaina 25. lokakuuta. Budjettiesitys hyväksytään kaupunginvaltuustossa marraskuun 15. päivä.

– Kehitämme kasvavaa Tamperetta edelleen rohkeasti eteenpäin ja luomme vahvaa pohjaa kaupungin ja sen asukkaiden tulevaisuudelle. Kiinnitämme talousarviossa erityistä huomiota koronapandemian synnyttämiin haittoihin, kuten nuorten mielenterveysongelmien hoitoon sekä oppimisen ja osaamisen tukemiseen. Samalla kehitämme ennaltaehkäiseviä palveluita ja tuemme yritysten ja tamperelaisten mahdollisuuksia tarttua kasvuun, innovaatioihin ja kehitykseen. Tulevaisuuden hyvinvointimme ja kilpailukykymme kumpuavat vankasta, kansainvälisen tason osaamisesta, tiivistää pormestari Anna-Kaisa Ikonen talousarvioehdotuksen.

Kaupungin nettomenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 4,5 prosenttia eli noin 60,6 miljoonaa euroa verrattuna kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen. Kasvu on korkea verrattuna 1,5 prosentin (22 milj. euroa) verorahoituksen kasvuun. Vuosikate on 83,6 miljoonaa euroa ja tilikausi päätyy 26,6 miljoonaa euroa alijäämäiseen tulokseen.

Käyttömenojen kasvun taustalla ovat pääosin valtion säätämät kuntien uudet, esimerkiksi hoitajamitoitusta koskevat velvoitteet, palvelutarpeiden lisääntyminen ja kaupungin väestönkasvu.

– Tampereen ripeä kasvu näkyy edelleen suurena tarpeena investoida: varaamme investointeihin 235 miljoonaa euroa. Investointien vuoksi lainamäärä kasvaa vielä ensi vuonna merkittävästi, mutta vuodesta 2023 lähtien velkaantumista hillitään. Tavoitteena on talouden tasapaino sote-uudistuksen jälkeen, kertoo pormestari Ikonen.

Talouden tasapainottamiseksi vuonna 2022 käynnistetään talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma.

Koronapandemia heikentää taloutta edelleen

Valtiovarainministeriön arvion mukaan kaupunkien taloudesta on tulossa vuonna 2022 jälleen kireä ja sellaisena sen arvioidaan pysyvänkin, joskin sote-uudistuksen myötä talouden hallinnan arvioidaan paranevan. Kuntien toimintakatteen ennakoidaan heikkenevän voimakkaasti, sillä toimintatulojen arvioidaan laskevan noin 5,5 prosenttia. Esimerkiksi koronapandemian erilaiset vaikutukset heikentävät kuntataloutta edelleen vuosina 2022 ja 2023. Lisäksi sote-uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovat vielä arvoitus, mikä tekee talouden suunnittelusta hankalaa.

Tampereen kaupungin lainamäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2022 noin 115 miljoonaa euroa, jolloin asukaskohtainen lainamäärä nousee noin 4 360 euroon. Taloussuunnitelmakaudella vuosina 2022–2024 kaupungin lainamäärän kasvua kyetään hidastamaan, mutta korkean investointitason vuoksi lainamäärä on edelleen nousemassa.

– Lainamäärän kasvua on saatava hidastettua merkittävästi. Toimintamenojen kasvu on pidettävä verorahoituksen kasvua pienempänä, ja investointien rahoittamisessa olisi onnistuttava myymään strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, kertoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaan Tampereen kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset nettoinvestointimenot ovat 234,4 miljoonaa euroa. Suurimmat investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 97 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit ja yhdyskuntalautakunnan 60 miljoonan euron perusinvestoinnit katuihin, liikenneväyliin ja puistoihin. Näitä ovat muun muassa ratikkakäytävään liittyvät hankkeet (13,6 milj. e), asuin- ja yritysalueiden rakentaminen (18 milj. euroa), uudisrakentaminen (18 milj. euroa) ja kestävän liikkumisen edistäminen (4,7 milj. euroa).

Suurimpia talonrakennusinvestointeja vuonna 2022
- Sammon koulun laajennus ja päiväkoti 14,9 miljoonaa euroa
- Etelä-Hervannan koulun, päiväkodin ja suun terveydenhuollon uudisrakennus 13 miljoonaa euroa
- Pyynikintie 2 perusparannus 13 miljoonaa euroa
- Tammelan stadion 11,2 miljoonaa euroa
- Kaupin urheilupuisto 7,5 miljoonaa euroa
- Kaupunginarkisto 6,1 miljoonaa euroa
- Ikurin päiväkoti ja koulu 4,6 miljoonaa euroa
- Hyhkyn koulu perusparannus 3,7 miljoonaa euroa
- Messukylän koulu 1,4 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupunkikonserni investoi merkittävästi myös konserniyhteisöjensä kautta. Koko konsernin yhteenlaskettu investointitaso on vuonna 2022 noin 482 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöiden kasvunäkymät vuoteen 2022 ovat positiiviset: yhteenlaskettu liikevaihto kasvaa runsaalla kahdella prosentilla. Sen sijaan konserniyhtiöiden yhteenlasketun nettotuloksen odotetaan laskevan kuluvan vuoden arviosta 26,6 miljoonaan euroon (-13 milj. euroa). Merkittävin tuloksen lasku on tulossa Tampereen Sähkölaitos -konsernilla, sillä Naistenlahti 3:n investoinnin toteutuksen yhteydessä lämpöä joudutaan hetkellisesti tuottamaan kalliimmilla polttoaineilla. Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu lainamäärä on kasvussa vain hieman, koska lähes kaikki ovat lyhentämässä lainojaan.

Tukea mielenterveyteen ja kouluille, ovia auki kansainväliselle kasvulle

Kaupungin tulevaisuuden roolin mukaisesti vuonna 2022 palvelujen kehittämisessä korostuvat ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja palvelujen yksilöllisyys. Digitaaliset asiointimahdollisuudet helpottavat erilaisen avun hakemista ja saamista, joten voimakas digikehittäminen jatkuu kaikissa kaupungin palveluissa. Uudessa Älykaupunkia kaupunkilaisille -kehitysohjelmassa hyödynnetään dataa ja tekoälyä kaupungin kehittämiseksi ja uudenlaisen liiketoiminnan synnyttämiseksi.

Kasvaneisiin oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarpeisiin reagoidaan vahvistamalla oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia. Myös resurssiopettajia ja tukiopetusta lisätään. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi ensi vuonna käynnistetään terapiatakuun Tampereen-malli. Eri ikäisten tamperelaisten mahdollisuuksia harrastaa ja viettää vapaa-aikaa parannetaan entisestään. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan olosuhdemaksut säilyvät ennallaan ja kaupunki lisää tilojen tarjontaa kulttuuritoimintaan. Hakametsän Sport Campuksen suunnittelu jatkuu ja Särkännimen alueesta suunnitellaan uudenlainen vapaa-ajan keidas.

Tampere mahdollisuuksien kaupunkina haluaa avata ovia kasvulle, yrittämiselle ja työpaikkojen synnylle. Yrittäjyyden alkutaivalta helpottamaan kehitetään aloittavan yrittäjän neuvontapalveluita. Lisää kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita houkutellaan Tampereelle muun muassa vahvistamalla International House -toimintaa. Luovan talouden kasvua tuetaan uudella ohjelmalla.

– Luovuudesta syntyy elinvoimaa ja siksi sijoitamme nyt elämystalouden kasvuun ja käynnistämme elämystalouden kehitysohjelman. Sen tavoitteena on rakentaa yhteistyössä alan yritysten, kulttuuritoimijoiden sekä oppilaitosten kanssa Tampereesta kansainvälinen luovien alojen keskittymä, kertoo pormestari Ikonen.

Yhdessä kohti ilmastotavoitteita

Vuonna 2023 odottavan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirron lisäksi Tampere valmistautuu yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa TE-palvelut 2024-uudistukseen, jossa valtion hoitamat työllisyys- ja yrityspalvelut siirretään kunnille. Uudistukseen edetään Pirkanmaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilun avulla. TE-henkilöstö siirtyy kuntiin liikkeenluovutuksella. Kannustava rahoitusmalli selviää syksyn 2021 aikana. Toiminnan lainsäädäntö uudistuu vuosien 2022–2024 aikana.

– On erittäin tärkeää, että pystymme hoitamaan nämä suuret siirtymät mahdollisimman saumattomasti ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtien, Ikonen sanoo.

Tampereen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitetta tukemaan käynnistetään uusi kehitysohjelma. Ilmastotavoitteiden vauhdittamiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyritään asukkaiden ja yritysten kanssa yhteistyössä.

Osana talousarviota kaupunginvaltuustossa käsitellään 15.11.2021 myös Tampereen uusi strategia, joka on valmisteltu Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman 2022–2025 pohjalta. Talousarvio ja sen sisältämät vuosittaiset sitovat toiminnan tavoitteet perustuvat strategiaan.

Tampereen kaupungin vuoden 2022 talousarvio lukuina

Asukasluku 31.12.2022……………………………. 247 000 asukasta
Tuloveroprosentti………………………………………20,25 prosenttia
Toimintakatteen muutos………………………………4,5 prosenttia
Verorahoituksen muutos………………………………1,5 prosenttia
Vuosikate…………………………………………….........83,6 miljoonaa euroa
Tulos…………………………………………………………. -26,6 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto)……………………. 234,4 miljoonaa euroa
Lainamäärä per asukas……………………………….4 360 euroa.

Poimintoja vuoden 2022 talousarvioesityksestä palvelualueittain

Sivistyspalvelujen palvelualueella:
• Perusopetuksessa reagoidaan koronan vuoksi kasvaneisiin oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarpeisiin vahvistamalla yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia sekä lisäämällä resurssiopettajia ja tukiopetusta. Ehkäisevää päihdetyötä vahvistetaan.

• Klaavan päiväkodista luovutaan 01/2022, Lintulammen ja Iidesrannan päiväkodeista luovutaan 08/2022, Isokuusen ja Multisillan päiväkodit otetaan käyttöön 01/2022, Leinolan peruskorjaus aloitetaan 01/2022, Olkahisen päiväkodin peruskorjaus valmistuu 02/2022, Tahmelan päiväkoti väistötiloihin syksyllä 2022 ja Vellamon peruskorjaus valmistuu 08/2022. Pispalan koulun peruskorjaus valmistuu 4/2022 ja Isokuusen pienten lasten yksikkö valmistuu 1/2022. Tammelan stadionin rakentaminen jatkuu ja valmistuu 2023, Kaupin pesäpallostadionin katsomo- ja palvelurakennus valmistuu, Hakametsän Sport Campuksen suunnittelutyö jatkuu.

• Museoiden, kirjaston, Tampere Filharmonian ja Tampereen seudun työväenopiston tulotavoitteita korotetaan. Kulttuuritiloja kehitetään tuomalla omaehtoiset kulttuuritilat palveluryhmän vuokraus- ja avustustoiminnan piiriin, käynnistämällä Rollikkahallin kulttuuritoiminta sekä edistämällä kulttuuritilahankkeita Nekalassa, Hiedanrannassa sekä väliaikaisesti tyhjillään olevissa tiloissa.

• Vuoden merkittävimmät tapahtumat: voimistelun Gymnaestrada, veteraanien yleisurheilun MM-kilpailut (WMA), pesäpallon Itä-Länsi-ottelu ja konsertit. Tapahtumissa palveluryhmän vastuulla on laadukkaiden olosuhteiden luominen. Tampereella järjestetään myös jääkiekon MM-kilpailut, joihin kaupunki osallistuu yhteistyökumppanina.

• Nuorten vaikuttamista, työpajatoimintaa ja sateenkaarinuorisotyötä vahvistetaan ulkopuolisella rahoituksella. Uudet nuoriso-ohjaajien vakanssit (6 htv) mahdollistavat mm. mobilisoidun nuorisotilan ja digitaalisen nuorisotilan pysyvän toiminnan sekä liikuntamotivaattorin aktivoimaan nuoria koulupäivän jälkeiseen liikunnalliseen toimintaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueella:
• Asumispalvelujen kustannukset nousevat vanhuspalvelulain muutoksen myötä ja vähimmäishenkilöstömitoitus nousee 0,6 työntekijään asukasta kohti. Sairaanhoito-, kuntoutus-, mielenterveys- ja päihdeosaamista vahvistetaan kotihoidossa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Lisähenkilöstöllä vahvistetaan oikea-aikaista hoitoa ja ennaltaehkäiseviä palveluita sekä vähennetään Acutan ja sairaalahoidon käyttöä. Kotihoidossa lisätään kuvapuhelimien ja lääkeautomaattien asiakasmääriä. Tehostetun palveluasumisen erityishoivan paikkamäärää kasvatetaan kymmenellä. Tuetaan ikääntyneiden toimintakykyä lisäämällä allasjumpan tarjontaa.

• Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja vahvistetaan, hoitojonoja puretaan ja ehkäistään. Nuorisovastaanoton Valo-työryhmä laajentaa ryhmätoimintaa kouluilla ja kouluterveydenhuolto vahvistaa Nepsy-hoitopolkua. Perheneuvolan lisäresursseilla lastenpsykiatrista avohoitotyötä vahvistetaan ja uuden lastenpsykiatrisen tiimin toimintaa kehitetään. Käynnistetään nuorten terapiatakuun Tampereen-malli.

• Lastensuojelussa varaudutaan henkilöstömitoituslisäyksiin ja palvelutarpeen kasvuun. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä neuvolatoiminnassa vastataan asiakasmäärän kasvuun. Lastensuojelun monialainen kehittäminen jatkuu MONNI-hankkeessa. Lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitystä sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukemista ja hoitoa kehitetään osana Barnahus-hanketta. Perhekeskusmallia kehitetään muiden toimijoiden kanssa ja osana Pirkanmaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta. Päihdepalveluissa vahvistetaan huumeriippuvaisten lääkkeetöntä hoitoa.

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella:
• Työllisyys- ja kasvupalveluissa otetaan asteittain haltuun TE-palvelu-uudistus. Tampere houkuttelee lisää kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita sekä vahvistaa International House -toimintaa. Myös alkavan yrittäjän neuvontapalveluja sekä Platform6 -talon toimintaa kehitetään. Smart Tampere -ohjelma päättyy, mutta elinkeino-ohjelmallinen älykaupunkikehitys jatkuu.

• Ylioppilastutkinnon rakenne uudistuu keväällä 2022. Lukioiden aloituspaikkoja lisätään. Sammon keskuslukion skeittilinja laajenee. Tredun palveluverkko uudistuu syksyllä 2022 Nokialle valmistuvalla uudisrakennuksella.

• Digitaalinen tapahtumakaupunki -kokonaisuutta viedään eteenpäin. Vuoden 2022 suurtapahtumien yhteydessä pilotoidaan joukkoliikennelippua, ja Tampereen keskustan tapahtumallisuutta kehitetään. Elämystalouden liiketoimintakehitystä vahvistetaan yhteistyössä Visit Tampere Oy:n ja Business Tampere Oy:n kanssa. Lisäpanostuksia AV-alan kehittämiseen jatketaan. Järvi- ja luontomatkailun kehittämistä ohjaa tiekartta vuosille 2022–2026.

• Tontteja luovutetaan asunto- ja maapolitiikan linjausten mukaisesti: mm. pientalorakentamiseen. Yhtiömuotoisia tontteja asetetaan haettavaksi vapaarahoitteiseen asumiseen sekä kohtuuhintaiseen asumiseen muun muassa Ojalasta, Vuoreksesta ja Niemenrannasta. Kaupungin tilankäytön tehostamista jatketaan. Peltolammin ja Multisillan lähiöohjelma jatkuu vuoden 2022 loppuun. Poikkihallinnollisen lähiökehittämisen hyvät käytännöt hyödynnetään mm. asuinalueiden negatiivisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Palveluverkossa tarpeettomien ja valittujen sote-kohteiden realisointia jatketaan.

• Vuonna 2022 on käynnissä noin 35 ison tilainvestoinnin tarveselvitys-, hankesuunnitelma- ja toteutussuunnitelmavaihetta. Niiden suunnittelun yhteydessä lasketaan hankkeen hiilijalanjälki, hiilikädenjälki, elinkaarikustannukset ja investointikustannukset. Puurakentamista edistetään kaupungin omissa talonrakennushankkeissa.

• Uudis- ja lisärakennushankkeita ovat esimerkiksi Etelä-Hervannan koulu, Sammon koulun laajennus, Messukylän uusi päiväkoti ja Ikurin päiväkoti ja Ahvenisjärven koulu.

Kaupunkiympäristön palvelualueella:
• Kaavoituksen painopisteitä ja resurssien suuntaamista tarkistetaan uuden strategian ja pormestariohjelman perusteella. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen kaupunkiympäristössä edellyttää kokeiluja ja uusia ratkaisuja, joilla on vaikutusta suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Edistetään kestävän kaupunkiliikkumisen toimenpiteitä.

• Tesoman seisakkeen maankäytön yleissuunnittelu käynnistyy. Lielahden yleissuunnittelu ja tarkempi yhteensovittaminen Hiedanrannan suunnitteluun käynnistyy. Maankäytön hallintaa digitalisoidaan ja asiakaspalvelua kehitetään. Valmistaudutaan kaavoitus- ja rakentamislain voimaantuloon sekä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen ja rakennuslupakäsittelyyn.

• Raitiotien rakentaminen siirtyy Lielahden suuntaan. Luonnon monimuotoisuusohjelman toteutus alkaa. Yhtenä keskeisenä toimena on vieraslajien torjunta aiempaa systemaattisemmin ja laajemmin. Toteutetaan lakisääteinen kantakaupungin meluselvitys. Ilmastonmuutoksen hillintään ja varautumiseen tähtäävää työtä tehdään yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioehdotukseen voi tutustua tarkemmin verkossa osoitteessa www.tampere.fi/talousarvio.


Lisätietoja

Pormestari
Anna-Kaisa Ikonen
puhelin +358 400 780 866 (sihteeri Ritva Vakkuri)
sähköposti [email protected]

Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
puhelin 040 743 6356
sähköposti [email protected]

Talousjohtaja
Jukka Männikkö
puhelin 050 576 7539
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell

Kuvat Laura Happo