Siirry sisältöön

Kysely: Luonnonympäristöjen häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen huolestuttavat monia tamperelaisia – Kannatetuin toimenpide luonnon puolesta on elinympäristöjen säilyttäminen

Julkaistu 22.6.2021 14.47

Ympäristönsuojeluyksikkö toteutti kyselyn luonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta Tampereella osana LUMO-ohjelman valmistelua. Vastaajien suurimmat huolenaiheet olivat luonnonympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja roskaantuminen. Tärkeimmiksi toimiksi nousivat viheralueiden määrän lisääminen tai säilyttäminen ja kaupunkipuiden lisääminen tai säilyttäminen. Kyselyyn vastasi 412 henkilöä.

Näkymä Arboretumiin
 

Osana Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelman 2021–2030 (LUMO-ohjelma) valmistelua toteutettiin avoin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää tamperelaisten luontosuhdetta sekä näkemyksiä Tampereen luonnosta, luontoon liittyvästä tiedottamisesta ja LUMO-ohjelman mahdollisista toimenpiteistä.

Vastaajista 99 prosenttia piti luontoa tärkeänä ja suurin osa on huolissaan luonnon tilasta. Hieman suurempi osa vastaajista on huolestuneita globaalista luonnon tilasta (96 %) kuin luonnon tilasta Suomessa (87 %) tai Tampereella (81 %).

– Kyselyn tuloksissa korostui asukkaiden huoli Tampereen luonnosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä sekä lähiluonnon merkitys ihmisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Luontoa toivotaan vaalittavan sekä ihmisten oman hyvinvoinnin että luonnon itsensä vuoksi. Kaupungin päättäjiltä odotetaan rohkeita päätöksiä ja konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, sanoo LUMO-ohjelmaa valmisteleva ympäristösuunnittelija Anni Nousiainen Tampereen kaupungin ympäristönsuojelusta.

Vastaajien suurimmat huolenaiheet Tampereen luonnon kannalta olivat luonnonympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja roskaantuminen. Vähiten huolta koettiin ilmanlaadusta ja vieraslajeista.

Tärkein toimenpide luonnon puolesta on elinympäristöjen säilyttäminen. Vastaajien mielestä tärkeimmiksi luonnon monimuotoisuutta turvaaviksi toimiksi nousivat viheralueiden määrän lisääminen tai säilyttäminen, kaupunkipuiden lisääminen tai säilyttäminen, kukkivien kaupunkiniittyjen lisääminen, lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä ravinteiden, kemikaalien, epäpuhtauksien ja roskaantumisen torjunta.

Rakentamisen vaikutukset huolestuttavat

Avoimista vastauksista nousi selvimmin esiin huoli rakentamisen vaikutuksista viheralueiden määrään ja laatuun. Erityisesti Eteläpuiston, Kauppi-Niihaman ja rantojen rakentamisesta oltiin huolissaan.

Moni toivoi, että luonto huomioitaisiin paremmin kaavoituksessa esimerkiksi suuntaamalla rakentaminen jo rakennetuille alueille.

– Moni nosti esiin lähiluonnon tärkeyden ihmisten viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille ja toivoi, että tämä huomioitaisiin paremmin päätöksenteossa, muun muassa parantamalla luontokohteiden saavutettavuutta, kertoo kyselyn tulokset koostanut Elina Karimaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojelusta.

Muita usein mainittuja huolenaiheita olivat muun muassa liiallinen luonnon siistiminen, puiden ja metsien kaataminen, luontoalueiden kuluminen, roskaantuminen, vesistöjen tila sekä Näsijärven täyttösuunnitelmat. Huomattavan moni toivoi viheralueiden monimuotoisuuden kasvattamista esimerkiksi hallitun hoitamattomuuden periaatetta noudattamalla.

Kaupunkilaiset kaipaavat lisää tietoa lähiluonnostaan ja mahdollisuuksia toimia sen puolesta

Kaupungin luontoa ja ympäristöä koskevan viestinnän toivotaan olevan näkyvämpää, selkeämpää ja saavutettavampaa. Erilaisille tapahtumille ja osallistavalle toiminnalle, kuten talkoille, on selkeä tilaus.

60 prosenttia vastaajista kertoi tarvitsevansa lisää tietoa toimintansa vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Noin 90 prosenttia vastaajista haluaisi tietää enemmän kaupungin toimista luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Luontoasioista tiedottaminen ja luontoelämyksien tarjoaminen nähdään tärkeinä, sillä niiden avulla voidaan herättää ihmisten kiinnostus luontoon ja sen suojeluun. Jotkut kertoivat pettyneensä osallistaviin suunnitteluprosesseihin: vaikka asukkaiden mielipiteitä kysytään, niillä ei koeta olevan vaikutusta kaupungin päätöksentekoon.

Laajat ja luonnonmukaiset viheralueet saavat kiitosta – kaupungin keskustaan kaivataan lisää luontoa

Kyselyn karttaosiossa vastaajat merkitsivät kartalle yhteensä 270 monimuotoisuuden tähtikohdetta ja 141 monimuotoisuuden kehityskohdetta. Merkinnöistä suurin osa kohdistui kaupungin luonnonsuojelualueille ja muille viheralueille.

Erityisen paljon tähtikohdemerkintöjä tehtiin Kauppi-Niihaman, Tohloppijärven ja Epilänharjun sekä Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen ympäristöihin. Kehityskohdemerkintöjä tehtiin erityisen paljon Iidesjärvelle, ja näistä suurin osa koski Iidesjärven rehevöitymistä.

Kehityskohteita oli merkitty huomattavan paljon myös kaupungin keskusta-alueelle, jonne vastaajat toivoivat lisää kaupunkivihreää, kuten puita, monipuolista kasvillisuutta sekä viherkattoja ja -seiniä.

– Karttakyselyn merkinnöissä korostuivat samat huolenaiheet kuin kyselyn aiemmissa vastauksissa. Kiitosta saivat etenkin laajat ja luonnonmukaiset viheralueet, vanhat metsät, maastoon jätetyt lahopuut, niityt sekä maisemat ja luonnonrauha muun muassa Pyynikillä ja Kaupin rannoilla, kertoo Elina Karimaa.

Kysely toteutettiin Harava-palvelulla, ja se oli avoinna 20.10.–18.11.2020. Kyselyyn vastasi 412 henkilöä.


Lisätietoja

Ympäristösuunnittelija
Anni Nousiainen
puhelin 040 139 1753
sähköposti [email protected]


Teksti Elina Karimaa ja Miika Peltola

Kuvat Laura Vanzo / Visit Tampere