Siirry sisältöön

Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasema on otettava huomioon itsehallintoalueuudistuksessa

Julkaistu 13.1.2016 11.01

Tuoreen ”Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa” -selvityksen mukaan itsehallintoalueuudistuksen tärkeimpiä kysymyksiä on, miten näiden alueiden erityisasemaa tuetaan.

”Kaupunkialueilla on monia erityistekijöitä, jotka liittyvät niin kilpailukykyyn ja osaamiseen, kuin maahanmuuttoon ja työllisyyteenkin. Kaikki nämä lisäävät suurten kaupunkien vastuita, kustannuksia ja palvelutarpeita. Tästä syystä niiden erityisasema on perusteltu”, selvityksen laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo.

Selvityksessä linjataan, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa muun muassa voimakkaan väestölisäyksen ja keskittymisen myötä. Tämän voi todeta myös kansainvälisistä vertailuista. Kasvavan merkityksen sekä erityistekijöiden vuoksi kyseisille alueille tarvitaan erityisasema, jota voidaan vahvistaa omalla lainsäädännöllä. Tämä tukisi osaltaan myös eurooppalaisen demokratiakäsityksen mukaista läheisyysperiaatetta.

”Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen asema tulisi huomioida myös lainsäädännössä, jotta voimme varmistaa niiden roolin Suomen kilpailukyvyn ja kehityksen kärjessä”, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Valitut kaupunkiseudut voisivat saada vastattavakseen maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon tehtäviä. Erityisroolin myötä kaupungit ja kaupunkiseudut toimisivat myös kokeilualueina, joissa uusia, kansallisesti merkittäviä kasvun ja kilpailukyvyn avauksia testattaisiin.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan itsehallintoalueiden sisällä voisi olla joustavasti erilaisia hallinnollisia ratkaisuja erilaisille alueille.

”Suurilla kaupunkiseuduilla tulisi olla myös jatkossa selkeä rooli elinkeinopolitiikassa, työllisyydenhoidossa, toisen asteen koulutuksessa ja maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä tehtävissä. Kaupungit edistävät kansallista elinvoimaa ja kilpailukykyä yhä enemmän myös osaamisen kehittämisen, investointien, tapahtumien, innovaatioympäristöjen ja kokeilujen kautta. Sille tulee luoda edellytykset eri alueiden rooleja määritettäessä", sanoo Ikonen.

Suurten kaupunkien rooli kasvussa

90 minuutin ajomatkan päässä Turusta, Tampereesta tai Helsingistä asuu jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista. Lisäksi näiden kolmen kaupungin muodostama alue tuottaa yli puolet maamme bruttokansantuotteesta.

Selvityksen mukaan nykyinen suunnittelujärjestelmä ei pysty vastaamaan kaupunkien kasvun haasteisiin. Liikkuvuuden ja lisääntyneiden liikenneyhteyksien myötä syntyy suuria, laajoja ja yhtenäisiä työssäkäyntialueita esimerkiksi eteläiseen ja lounaiseen Suomeen. Aluerakenteen muutoksiin on varauduttava tulevaisuuslähtöisesti ja kaupunkiseutujen yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua on vahvistettava.

Suomeen ollaan muodostamassa vuoden 2019 alussa 18 uutta itsehallintoaluetta hallituksen linjausten mukaisesti. Itsehallintoalueet on tarkoitus luoda osana hallituksen viime vuonna sopimaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Selvitys julkaistiin 13.1.2016 Helsingin Finlandia-talossa järjestetyssä seminaarissa, jossa puhujina toimivat selvitystyön kirjoittanut valtiotieteen tohtori Timo Aro, hallituksen nimittämä selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti ja Aron raporttia kommentoinut Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Jenni Airaksinen. Selvityksen ovat tilanneet Turun ja Tampereen kaupungit.

”Toivomme, että tilaisuus toimii keskustelun avaajana. Keskeistä on pohtia, millä tavoin yhteistyö ja työnjako tulee määrittää suhteessa perustettaviin itsehallintoalueisiin”, toteavat Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.


Lisätietoja

Valtiotieteiden tohtori
Timo Aro
puhelin 044 701 4474
sähköposti [email protected]

Anna-Kaisa Ikonen
puhelin 03 5656 6400
sähköposti [email protected]

Kaupunginjohtaja
Aleksi Randell
puhelin 02 262 7224
sähköposti [email protected]