Siirry sisältöön

Digitaalisuus tuo helppoutta ja hyvinvointia kasvatus- ja opetuspalveluihin

Julkaistu 24.11.2020 15.48

Digiohjelman neljän vuoden aikana kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluissa on ollut tavoitteena toimialan asiakas- ja toimintaprosessien digitalisoiminen. Vaikka paljon on jo tehty, työ huipentuu vasta tulevien vuosien aikana, kun varhaiskasvatus saa käyttöönsä eVaka-järjestelmän ja perusopetus saa DigiOne-palvelualustan.

 

Digitaalisuudelle on avattu ovia päiväkodeissa ja kouluissa myös monipuolisten pedagogisten kokeilujen myötä. Digikokeilut ovat antaneet henkilökunnalle mahdollisuuden kehittyä digitaalisten laitteiden käyttäjinä sekä tarjonneet lapsille mielenkiintoisia sisältöjä oppimisen tueksi.

Tampereen seudun toisen asteen koulutuksessa on puolestaan kehitetty digitaalisia oppimisympäristöjä ja välineitä, jotka otettiin rytinällä käyttöön, kun koronaepidemia sulki koulut viime keväänä.

Kasvatus- ja opetuspalvelujen kehittämispäällikkö Harri Jurvela on tyytyväinen siihen, mitä kaikkea Digiohjelmassa on saatu aikaan.

– Olemme pystyneet uudistamaan ja uudistumaan. Toki työtä riittää jatkossakin, sillä esimerkiksi toimiala- ja lakimuutokset vaikuttavat usein tietojärjestelmiin.

Järjestelmäuudistukset vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä

Kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimialan prosessityö alkoi, mukaan pyydettiin teknisen alan osaajien lisäksi päiväkodin johtajia, rehtoreita, opettajia ja koulusihteereitä. Yhdessä luotiin suuntaviivat sille, miten järjestelmän pitäisi helpottaa toimintaa niin hallinnossa, opetuksessa kuin perheiden arjessakin.

Projektipäällikkö Heli Ketolan mukaan etenkin paperilla kulkevasta tiedosta ja manuaalisesta tiedonsiirtotyöstä haluttiin päästä eroon. Lisäksi robotiikalla pyrittiin automatisoimaan tiedonkulkua ja nopeuttamaan asiakkaalle tehtäviä päätöksiä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ylimmän maksuluokan hyväksyvien perheiden maksupäätösprosessi automatisoitiin.

Myös suuri määrä opetuspalvelujen toimintaprosesseja on nyt digitalisoitu ja siirretty tänä syksynä Tampereella esi- ja perusopetuksessa käyttöön otettuun Wilma-järjestelmään, jossa hallinnoidaan noin 20 000 oppilaan tietoja.

– Tällä hetkellä meidän kaikki hakuprosessit sekä esi- ja perusopetuksen pedagogiset asiakirjat ovat Wilmassa. Ennen ne olivat vaihtelevasti joko aikaisemmissa järjestelmissä, e-lomakkeella tai jopa paperisina, Ketola kuvailee muutosta.

Wilma-järjestelmän käyttöönotto on sujunut Ketolan mukaan hyvin siihen nähden, kuinka kunnianhimoinen järjestelmäuudistus on kokonaisuudessaan ollut. Henkilökuntaa on koulutettu paljon, minkä ansiosta järjestelmän käyttö on alkanut sujua niin koulujen henkilökunnalta kuin perheiltäkin.

Ketolan mielestä järjestelmäuudistuksissa on erityisen tärkeää päästä samalle aaltopituudelle järjestelmätoimittajan kanssa. Toimittajalle on pystyttävä kuvaamaan palvelutarpeet ja toimintaprosessit niin tarkasti, ettei jää epäselväksi, mitä järjestelmältä odotetaan.

Toisen asteen digitaaliset oppimisympäristöt nousivat arvoon arvaamattomaan

Tredun verkkopedagogi Ville Palkinen on Digiohjelman aikana kehittänyt projektipäällikön roolissa toisen asteen koulutuksen digitaalisia oppimisympäristöjä. Ne pääsivät todelliseen testiin viime keväänä, kun koulut suljettiin lyhyellä varoitusajalla ja etäopetukseen siirtyminen oli välttämätöntä koronan takia.

– Olimme tehneet oikeita asioita, sillä etäopetukseen siirtyminen onnistui yllättävän luontevasti.

Työvälineet, kuten Teams ja Moodle, olivat valmiina käyttöohjeineen. Isoin kiitos kuuluu digitiimille, joka kantoi paljon vastuuta etäopetukseen siirtymisessä, Palkinen sanoo.

Digiohjelman kokeiluna perustettuun digitiimiin kuuluu pääasiassa Tredun opettajia, mutta myös lukioiden henkilökuntaa. Tiimi on ollut korvaamaton tuki kollegoille, joista osa otti digitaalisia oppimisympäristöjä käyttöönsä viime keväänä ensimmäistä kertaa.

Myös opettajille suunnatun Osaava Tredu -sivuston kävijämäärät kasvoivat koronakevään aikana. Palkinen kertoo, että sivusto oli luotu jo aiemmin digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöohjeita ja koulutuksia varten.

– Jatkan kaupungin strategian mukaista työtä keskittyen siihen, ettei kukaan putoaisi digikelkasta. Oppilaiden ohella myös opettajien joukossa on sellaisia, jotka kokevat epävarmuutta uusien välineiden kanssa. Kaikki eivät ole innostuneita siitä, että jatkuvasti pitää opetella uusien työkalujen käyttöä. Pidänkin tärkeänä jo olemassa olevien palvelujen kehittämistä uusien hankintojen sijaan.

Digiohjelma on osoittanut sen, ettei mikään uusi digipalvelu ole järkevä hankinta, ellei sen käyttöön ole saatavilla riittävästi tukea, neuvontaa ja koulutusta.

Digitalisointia kuntalaisten parhaaksi

Tampereella kasvatus ja -opetuspalvelujen digitalisoinnin tulevaisuus kietoutuu yhä tiiviimmin valtakunnallisiin yhteishankkeisiin, joihin osallistuu useita kuntia. Tampere osallistuu niin varhaiskasvatusta varten tuotettavan eVaka-järjestelmän kuin perusopetuksen tarpeisiin rakennettavan DigiOne-palvelualustan kehittämiseen.

Kehittämispäällikkö Harri Jurvela sanoo, että on erittäin kallista ja hidasta tehdä kaikkea itse. Yhteistyö toisten kuntien ja kaupallisten kumppaneiden kanssa tarjoaa hyvät lähtökohdat laajoille uudistusprojekteille. Toimialan digitalisoinnilla tavoitellaan toki säästöjä, mutta taustalla vaikuttaa myös suuri visio.

– Tavoitteenamme on luoda parempaa oppimista. Järjestelmien on toimittava yhteen ja tiedonkulun on oltava saumatonta, jotta henkilöstölle jää entistä enemmän aikaa pedagogiseen työhön. Kun eVaka- ja DigiOne -järjestelmät ovat käytössämme, seuraava askel on muodostaa ehyt opinpolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti, Jurvela kertoo.

Digiohjelma mahdollisti vaativan prosessityön ja digitaalisen pedagogiikan kokeilut. Osallistumalla hankkeisiin kasvatus- ja opetuspalvelujen henkilöstö on saanut erityisosaamista, jota ei suoraan kirjoista tai kursseilta opita.

– Digitalisaation edistämiseen tarvitaan riittävästi sekä toimialaa että teknologiaa tuntevia henkilöitä, jotka ymmärtävät, mihin suuntaan kasvatus- ja opetuspalveluita pitäisi kehittää.


Teksti Päivi Pajula

Kuvat Jukka Salminen, Hanna Porrassalmi