Siirry sisältöön

Asumisessa syntyvät lietteet

Asumisessa syntyvien lietteiden jätehuolto

Kiinteistön haltija on vastuussa jätevesijärjestelmänsä toimivuudesta ja huoltotoimenpiteistä, kuten saostus- ja umpisäiliöiden tai pienpuhdistamojen lietetilojen tyhjennyksistä. Kunnan on järjestettävä jätevesijärjestelmissä syntyvien lietteiden jätehuolto asukkaille.

Asumisessa syntyvien lietteiden tyhjentäminen

Saostus- ja umpisäiliöiden sekä pienpuhdistamojen lietetilojen tyhjennysväleistä määrätään jätehuoltomääräyksissä. Saostussäiliöiden ja pienpuhdistamojen lietteet on tyhjennettävä tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Vaatimus koskee myös kesämökkejä. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä tarvittaessa. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen tyhjennyksistä. Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.

Alueellinen jätehuoltoviranomainen on päättänyt, että 1.1.2017 alkaen sen toimialueella siirrytään kunnan järjestämään lietteen kuljetukseen Nokian kaupunkia lukuun ottamatta. Vuoden 2017 alusta alkaen tyhjennykset organisoi Pirkanmaan Jätehuolto Oy, jolloin lietesäiliöiden tyhjennykset on tilattavaUlkoinen linkkiPirkanmaan Jätehuollon asiakaspalvelusta

Nokian kaupungin alueella jatkuu muista kunnista poiketen kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus. Nokialla kiinteistön haltijat solmivat itse lietteen tyhjennyssopimuksen ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin hyväksytyn yrittäjän kanssa. Rekisteriin hyväksymisen voi varmistaa suoraan yrittäjältä tai asiasta voi tiedustella Pirkanmaan ELY-keskuksesta os. jatehuoltorekisteri.pirkanmaa(a)ely-keskus.fi.

Lietesäiliöiden tyhjennysten keskeyttäminen

Mikäli kiinteistö on täysin käyttämättä perustellusta syystä yli vuoden ajan, voidaan kiinteistöllä olevan saostussäiliön tai pienpuhdistamon lietteen tyhjennykset keskeyttää. Jätehuoltoviranomainen voi myöntää keskeytyksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Keskeytys myönnetään määräajaksi.

Hakemuslomake löytyy oheisen linkin kautta:Hakemus asumisessa syntyvien lietteiden tyhjennyksen keskeyttämiseksi

Asumisessa syntyvän lietteen omatoiminen käsittely

Kiinteistön haltija voi poikkeustapauksissa käsitellä kiinteistöllään syntyviä lietteitä omatoimisesti. Omatoimisen käsittelyn ehdottomana edellytyksenä on, että liete hygienisoidaan asianmukaisesti ja käsittelystä tehdään ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.

Myös muutaman lähikiinteistön lietteiden omatoiminen, pienimuotoinen yhteiskäsittely on tietyin edellytyksin mahdollista. Jätteen haltija voi luovuttaa asumisessa syntyvän jätevesilietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä. Jätteen vastaanottaja eli yhteisen käsittelyn harjoittaja voi käsitellä yhteensä enintään kuudella kiinteistöllä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen.

Lietteet on käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Käsiteltyä lietettä saa levittää vain omalle tai omassa hallinnassaan olevalle pellolle lannoitustarkoituksessa. Tämän vuoksi käsittelijällä on oltava riittävästi viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan käyttöön soveltuvaa peltoa, jolle hygienisoituja lietteitä on sallittua levittää. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava myös lannoitevalmistelakia, nitraattiasetusta ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista. Ohjeet kalkkistabilointiin löytyvät esim. oheisesta tiedostosta:

Erityisissä tapauksissa liete on mahdollista kompostoida kiinteistöllä. Joidenkin pienpuhdistamojen liete on laitevalmistajan huolto-ohjeessa ohjeistettu kompostoimaan. Mikäli pienpuhdistamoliete sisältää ulosteperäistä jätettä, on kompostointi tehtävä suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään vuosi. Jos kiinteistöllä syntyy vähäinen määrä harmaita jätevesilietteitä, myös ne voidaan kompostoida joko kompostorissa, puu- tai metallikehikossa tai aumassa.

On huomioitava, että jätehuoltomääräyksissä asetettuja vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka liete käsiteltäisiin kiinteistöllä omatoimisesti.

Ilmoittaminen lietteen omatoimisesta käsittelystä

Lietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksessa on esitettävä mm. selvitys siitä, miten liete käsitellään ja miten käsittelijä varmistuu siitä, että hygienisointi on onnistunut. Ilmoituksessa on myös selvitettävä, mihin hygienisoitua lietettä aiotaan levittää.

Mikäli kyseessä on lähikiinteistöjen lietteiden omatoiminen, pienimuotoinen yhteiskäsittely, on jokaisen kiinteistön osalta täytettävä oma ilmoituslomake. Lietteen vastaanottavan, käsittelevän ja hyödyntävän henkilön on tehtävä ennen toiminnan aloittamista asiasta ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot miten ja missä liete käsitellään ja hyödynnetään sekä käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot. Ilmoituksessa on oltava sekä kiinteistön haltijan että lietteen käsittelijän allekirjoitukset.

Ilmoitukset toimitetaan tiedoksi ELY-keskuksen maatalousyksikköön sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, jotka toimivat asiassa valvovina viranomaisina. Valvova viranomainen voi kieltää asumisessa syntyneen lietteen omatoimisen käsittelyn, mikäli se ei ole asianmukaista.

Ilmoituslomake löytyy oheisen linkin kautta:Ilmoitus lietteen omatoimisesta käsittelystä

Eri viranomaisten roolit haja-asutuksen jätevesiasioissa

Lainsäädäntö velvoittaa haja-asutusalueen kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät täyttämään tietyt vaatimukset. Näiden vaatimusten toteutumista valvovat eri viranomaiset. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien rakennuslupa-asioita ohjeistaa ja valvoo kunnan rakennusvalvonta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset, maatalousviranomaiset sekä Pirkanmaan ELY-keskus valvovat sitä, että sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennykset ja lietteiden omatoiminen käsittely tapahtuu lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti.

Jätehuoltoviranomainen antaa lietteen kuljetusta ja käsittelyä koskevia jätehuoltomääräyksiä sekä myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta.

Jätehuoltoviranomainen ylläpitää myös jätteenkuljetusrekisteriä, johon tallennetaan lietesäiliöiden tyhjennystiedot. Tiedot saadaan lietteenkuljetusyrityksiltä, joten kiinteistön haltijan ei tarvitse huolehtia tietojen toimittamisesta (poikkeuksena ilmoitus lietteen omatoimisesta käsittelystä). Rekisterin avulla seurataan kiinteistökohtaisten tyhjennysvälien toteutumista ja lietteen toimittamista asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Mikäli seurannassa havaitaan poikkeamia lainsäädännöstä tai jätehuoltomääräyksistä, siirretään asia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi.