Siirry sisältöön
Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka toteutuksesta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Koulun tasolla järjestelyvastuu on rehtorilla. Ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista saa lisätietoa rehtorilta, apulaisrehtorilta, opinto-ohjaajilta ja eri aineiden opettajilta. Tietoja ylioppilastutkinnosta saa myös osoitteestaUlkoinen linkki www.ylioppilastutkinto.fi

Tutkinnon suorittaminen

Kokelas valmistuu ylioppilaaksi suoritettuaan hyväksytysti ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet sekä lukion oppimäärään kuuluvat opinnot ja lukion minimiopintopistemäärä 150 on suoritettu. 150 opintopisteeseen tulee sisältyä 94 tai 102 (matematiikan tason mukaan) opintopistettä pakollisia opintoja ja 20 opintopistettä valinnaisia opintoja.


Osallistumisoikeus

Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon - ei pelkästään erillisiä kokeita.

Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset opintojaksot. Ylioppilaskokeisiin saa osallistua vain kokelas, joka on ennen ko. koetta opiskellut tutkintoaineensa kaikki pakolliset opinnot ja saanut niistä arvosanan.

Reaaliaineiden kokeille on varattu kaksi koepäivää. Lyhyen kielen kokeeseen voi osallistua, kun on opiskellut vähintään kuusi opintopistettä.

Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole lukiossa opiskellut aineen suorittamiseen oikeuttavia kurssimääriä. Tällöin opiskelija on muulla tavalla (esim. ulkomailla koulua käymällä) hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. Rehtorin tehtävänä on arvioida tietojen riittävyys.


Hajautettu tutkinto

Ylioppilastutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe ja vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä:

matematiikka,

toinen kotimainen kieli,

vieras kieli ja

reaaliaine.

Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas saa lisätä tutkintoonsa uusia aineita ja oppimääriä kolmen tutkintokerran ajan. Kokelaalla pitää olla kolmen kerran jälkeen kasassa riittävä määrä aineita ja oppimääriä, joilla hän voi valmistua. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka.

Ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet suoritetaan enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla. Tutkintoon voi lisätä uusia kokeita vain ensimmäisen kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin valmistumisen edellyttämässä kokeessa kolmannella eli viimeisellä tutkintokerralla, hylättyä koetta voi uusia vielä kolmella seuraavalla tutkintokerralla.

Jos kokelas on valinnut vaativamman tason kokeen aineessa, jossa on kahden tason mukaisia kokeita, ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe.

Sairastuminen, ulkomailla tapahtuva päätoiminen opiskelu tai muun niihin rinnastettava painava syy voi pidentää tutkinnon suorittamista 1–2 tutkintokertaan.


Koetehtävien laajuus

Ylioppilastutkinnon tehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen oppimäärien pohjalta. Kielissä ja matematiikassa järjestetään kahden tason kokeet. Kunkin reaaliaineen kokeen koetehtävät voivat ylittää oppiainerajat.


Ilmoittautuminen

Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa. Ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumislomake löytyy Wilmasta.


Kokeiden suorittaminen ilman maksua

Kokelas voi ilmoittautua maksuttomasti viiteen ensimmäiseen kokeeseen. Seuraavista kokeista peritään maksu. Jos kokelas ilmoittautuu saman tutkintokerran aikana useaan kokeeseen siten, että kokeita tulee yhteensä enemmän kuin viisi, kokelas valitsee maksuttomasti suoritettavat kokeet.

Jos kokelas saa maksuttomasti suoritetusta kokeesta hylätyn arvosanan, hän saa uusia kokeen ilman maksua muutamin poikkeuksin. Hylätyn kokeen uusimisesta peritään maksu esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas on jättänyt saapumatta koetilaisuuteen.

Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas ei ole jättänyt koesuoritusta arvosteltavaksi.

Kokelaan koe on hylätty vilpin tai koetilaisuuden järjestyksen häiritsemisen vuoksi.

Maksuttomuus ei välttämättä kata kaikkia ylioppilastutkinnon valmistumisen edellyttämiä viittä koetta, jos kokelas suorittaa tutkinnossaan enemmän kuin vaadittavat viisi koetta. Viiden ensimmäisen kokeen ja näiden kokeiden hylättyjen arvosanojen suorittaminen antaa kokelaalle kuitenkin mahdollisuuden ylioppilastutkinnon maksuttomaan suorittamiseen, mikä on ollut oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena.

Maksuttomuus päättyy yleensä siihen, että opiskelija saa ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon tai niitä vastaavat ulkomaiset opinnot valmiiksi. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, maksuttomuus päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon.

Jos opiskelija etenee eri tahdissa kuin oma ikäluokkansa tai hänen opintopolkunsa on epätyypillinen, opiskelijan oikeus maksuttomaan kokeiden suorittamiseen pitää tarkistaa opiskelutietojen ja lainsäädännön perusteella. Maksuttomuudesta säädetään muun muassa:

Maksuttomuus päättyy sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta ellei opiskelijalle myönnetä erikseen maksuttomuuteen pidennystä.

Oppivelvollisuus ja maksuttomuus eivät koske niitä opiskelijoita, joiden perusopetusta koskeva oppivelvollisuus on päättynyt ennen 1.1.2021.

Maksuttomuus ei koske niitä opiskelijoita, jotka eivät ole olleet oppivelvollisia uuden oppivelvollisuuslain mukaan (esimerkiksi opiskelijat, jotka ovat muuttaneet Suomeen oppivelvollisuusiän jälkeen).

Opiskelijoiden oikeutta maksuttomaan koulutukseen ja oppivelvollisuuden laajenemista kuvataan tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivulla External linkKysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuudesta (opetus- ja kulttuuriministeriö) .