Siirry sisältöön

Leinolan koulu

Leinolan koulu
33580 Tampere

1. - 6. vuosiluokkien koulu
rehtori: Satuleena Kojola


Puhelinnumerot:

Rehtori Satuleena Kojola 040 0987771

Apulaisrehtori Tiina Ilkka 040 8012722

Vahtimestari Esa Tuomi 050 3224334

Koulusihteeri Arja Harju 040 3582916

Sähköpostit: [email protected]


Opettajahuone, päätalo 040 3575571

Opettajahuone, viipale 040 3587405, 040 3581397 (esiop.)


Ajankohtaista


Leinolan koulu sijaitsee Tampereen itäosassa, lähellä Kangasalan rajaa. Oppilaat asuvat pääosin Holvastin, Leinolan ja Risson alueella. Uudet oppilaat ilmoittautuvat lomakkeella

Koulussa opiskelee tänä lukuvuonna 422 oppilasta luokilla 1-6, opetusryhmiä on 17. Yleisopetuksen luokkien lisäksi Leinolassa toimii yksilöllisen erityisopetuksen luokka 1-6e. Koulussa toimii myös kolme esiopetusryhmää. Leinolan koulu kuuluu Linnainmaan koulupolkuun.

Koulu koostuu kahdesta rakennuksesta, vuonna 1993 valmistuneesta ja moneen kertaan laajennetusta päätalosta sekä pihaan v. 2002 nousseesta lisärakennuksesta, joka sai jatko-osan kesällä 2014. Päätalon toisessa päässä toimii Orimuksen päiväkoti.

Henkilökuntaa koulussa on yhteensä n. 40, tämän lisäksi päiväkodin työntekijät.

Toiminta-ajatus

Leinolan koulun toiminta-ajatuksena on oppilaan kasvaminen ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon, sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. Oppilasta innostetaan oppimaan ja luottamaan omiin kykyihinsä.

Toisena toiminta-ajatuksena on KKK eli koko koulu kasvattaa. Tämän toiminta-ajatuksen toteuttamisesta koulu sai keväällä 2014 Tampereen kaupungin Kehittäjäpalkinnon "esimerkillisestä ja kehittämissuuntautuneesta työstä". KKK on koulun painotuksena edelleen.

Leinolan koulussa painotetaan laadukasta perusopetusta. Opetuksen ja oppimisen ilmapiirissä pyritään tukemaan myönteistä oppimiskäsitystä, oppimisen iloa ja positiivista vuorovaikutusta.

Historia

Leinola sai oman koulurakennuksensa keväällä 1993. Koulun perustamisesta oli käyty pitkiä neuvotteluja sen saamiseksi alueelle, jossa asukasmäärä oli olennaisesti lisääntynyt vuosien saatossa. Vehmaisten, Atalan ja Linnainmaan koulut olivat sitä ennen ottaneet vastaan alueen alakoululaisia.

Uuden Leinolan rehtoriksi valittiin Pertti Lundberg, joka toimi rehtorina äkilliseen menehtymiseensä saakka keväällä 2014.

Pertti Lundberg on muistellut, että koulun saaminen juuri Leinolaan oli "ihan oma juttunsa". Koulu oli aluksi pienen koulun maineessa, tavallaan oma turvallinen yksikkönsä, jossa alkuvuosiin sisältyi varsin paljon aktiivista toimintaa. Koulun vanhempainyhdistys sekä alueen muutkin aktiiviset toimijat kuten omakotiyhdistys, olivat innokkaasti järjestämässä erilaisia tapahtumia.

Pertti Lundbergin työparina uudessa koulussa keväällä -93 aloitti Pekka Haavisto, ja seuraavana vuonna kouluun saatiin kaksi naisopettajaa, Marjo Eljaala ja Eija Kylänpää. Tästä koulu jatkoi kasvamistaan aina parhaimpien vuosien 480 oppilaaseen saakka. Alkujaan pienenä yksikkönä aloittanut koulurakennus on saanut vuosien varrella kuusi laajennusosaa.

Yläkouluun Leinolasta lähdettiin alkuvuosina Sampoon, nykyisin Linnainmaan kouluun.

Lähiökoulun historiasta ja sen vahvasta yhteisöllisyydestä nousee Leinolan koulun tämänhetkinenkin toiminta-ajatus: koko koulu kasvattaa. Laajennettuna tämän voisi ilmaista: koko kylä kasvatttaa.

(Lähteenä käytetty Leinolan omakotiyhdistys ry:n ja Juha Javanaisen kokoamaa kaupunginosakirjaa Leinola, Takahuhtaa ja Takamaata; Esa Print Tampere, 2009)

Taideteokset

Kantojen valtakunta

Leinolan koulussa on taiteilijaUlkoinen linkki Jan-Erik Anderssonin "sosiaalisesti lämmittävä" taideteossarja vuodelta 1994. Andersson halusi tehdä teoksen, joka menisi "syvemmälle" koulun sosiaalisiin ja arkkitehtonisiin rakenteisiin. Hän aloitti luomalla tarinan, joka toimi lähtökohtana veistoksille sekä sisällä että ulkona ja koulurakennuksen katolla.

Tarina kertoo siitä, että myrsky vie mukanaan kaikki puut ja heittää ne taivaalle. Taivaalle muodostuu iso puunrunkojen verkosto peittämään aurinkoa. Lapset yrittävät saada auringon taas paistamaan, ja tässä he saavat apua useilta hahmoilta. Apuun tulee muun muassa Perunapronssi, joka on yhteydessä maan voimiin ja saa taikakalasopalla kaikki kylläisiksi. Apuun tulee myös Piuhasuhis, joka tekee hienon tietokoneen ja tuo mukanaan viisautta. Mutta vasta kun Meganoitsu saapuu ja saa lapset tanssimaan, taivaankanteen tulee reikä ja aurinko alkaa taas paistaa.

Taideteos koostuu ulkoseinällä olleista puiden kannoista juurineen, pronssisesta Perunapronssi -veistoksesta koulun aulassa (alunperin pihalla), sekä Piuhasuhiksesta ja Meganoitsusta koulun katolla ja sisällä.

Andersson halusi tutustuttaa myös uudet oppilaat teokseen ja teoksen tarinaan niin, että he tuntisivat itsensä osaksi sitä. Niinpä hän teki musiikkivideon, joka esittelee tarinan oppilaille tutulla tavalla. A capella -ryhmä Mumbo Jumboa pyydettiin kirjoittamaan laulu ja sitten Andersson työskenteli viikon ajan oppilaiden ja opettajien kanssa luoden kehykset videota varten.

Laulusta "Hula bula tööt tööt" tuli koulun tunnussävel ja Meganoitsu talon katolla on toiminut koulun logona.