Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Tampereen kaupunki ja yrityskumppanit allekirjoittivat Raitiotieallianssin toteutusvaiheen allianssisopimuksen

Julkaistu 29.11.2016 16.30

Tampereen kaupunki allekirjoitti tiistaina 29.11.2016 sopimuksen Raitiotieallianssiin kuuluvien palveluntuottajayritysten kanssa. Sopimus koskee raitiotien ensimmäisen vaiheen infrastruktuurin eli muun muassa radan, varikon ja tietojärjestelmien rakentamista.

Kuva: Anna-Kaisa Ikonen allekirjoittaa allianssisopimuksen.
 

Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki tilaajana sekä palveluntuottajat YIT Rakennus Oy, VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiovaunut eivät sisälly allianssin sopimukseen, vaan ne kaupunki hankkii erikseen.

Sopimus koskee Tampereen raitiotien ensimmäistä vaihetta, jossa rakennetaan rata Hervannan ja keskustan väliselle osuudelle sekä keskustasta Tampereen yliopistolliselle keskussairaalalle. Allianssihankkeen osan 2 muodostaa raitiotieradan jatkaminen keskustasta Lentävänniemeen Lielahden ja Hiedanrannan kautta.

Raitiotien rakentaminen alkaa Tampereella keväällä 2017, ja kestää runsaat neljä vuotta. Raitiotieliikenteen alkamista tavoitellaan vuodelle 2021. Kaupunginvaltuuston asettaman tavoiteaikataulun mukaan osa 2 suunnitellaan vuosina 2020–21 ja rakennetaan vuosina 2021–24. Liikenne läntisellä osalla alkaisi vuonna 2024.

Joukkoliikenteen palvelutaso paranee raitiotien ansiosta. Matka-ajat ovat luotettavia ja tiheän vuorovälin myötä aikatauluriippuvuus vähenee. Raitiovaunut kulkevat suuren osan reiteistä omalla kaistallaan ja siksi täsmällisesti. Tasokas raideliikenne parantaa erityisesti lasten, iäkkäiden, liikunta- ja toimintaesteisten ja autottomien liikkumismahdollisuuksia ja sen odotetaan houkuttelevan joukkoliikenteeseen myös uusia käyttäjiä.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on tyytyväinen siihen, että raitiotien rakentaminen alkaa nyt pitkän suunnittelu- ja päätöksentekovaiheen jälkeen.

- Raitiotie on Tampereen suurimpia rakennustöitä kautta aikojen ja siitä tulee joukkoliikenteen ja kaupungin kasvun selkäranka, jonka varrelle sijoittuu paljon uutta asuin- ja palvelurakentamista. Allianssimalli on osoittautunut hyväksi toimintatavaksi suurissa rakennushankkeissa ja luotan siihen, että hyvällä yhteistyöllä hanke saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti ja myös rakennustöiden haitat voidaan pitää siedettävällä tasolla. Sen eteen tehdään aktiivisesti työtä ratikkareitillä olevien kiinteistöyrittäjien ja asukkaiden kanssa. Malttia tarvitaan, mutta luotan siihen, että liikenteen avaamisen jälkeen Tampere saa ratikasta uuden ylpeydenaiheen, sanoo pormestari Ikonen.

Kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta 7.11.2016. Päätöksenteon tukena oli laaja arviointimateriaali raitiotien vaikutuksista. Joukkoliikenteen selkärankana raitiotie mahdollistaa älykkään liikkumisen palvelut ja matkaketjut, joissa liikennevälinettä voidaan vaihtaa sujuvasti ja tarpeen mukaan. Nopeat ja tiheät yhteydet tekevät reitin varrella olevat paikat houkutteleviksi.

Arvioiden perusteella raitiotien myötä kulttuuri- ja vapaa-ajan kohteiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus paranee. Iso osa merkittävimmistä käyntikohteista ja julkisista palveluista sijaitsee raitiotiereitin varrella.

Vuosina 2017–2021 rakennettavan raitiotieradan varrella sijaitsevat esimerkiksi Hervannan, Pyynikin ja Kaupin virkistysalueet, Hakametsän hallit, Tammelan stadion, useita kauppakeskuksia, kirkkoja, kirjastoja, viihdekeskuksia, teattereita, keskussairaala, terveyskeskuksia ja Kalevan uintikeskus. Kaupungin tavoitteena on, että julkisia palveluja tullaan sijoittamaan lisää raitiotien keskeisten pysäkkien läheisyyteen.

Reitin varrelle uusia asuntoja ja työpaikkoja

Tampereen väestönkasvun edellyttämästä uudisasuntotuotannosta merkittävä osa suuntautuu tulevina vuosina raitiotiereitin varrelle. Hiedanrantaan rakentuu uusi, 20 000–25 000 asukkaan kaupunginosa, joka tukeutuu joukkoliikenteessä raitiotiehen. Raitiotien varrelle odotetaan syntyvän myös toimistotyöpaikkoja ja palveluliiketoimintaa, erityisesti keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Taysin alueelle.

Kiinteistökehityksen näkökulmasta raideliikenne on pysyvää, mikä on myönteinen piirre ennakoitavuutta arvostaville rakennuttajille, sijoittajille ja asukkaille. Matkailijoille raitiotie tarjoaa helposti käytettävän kulkuvälineen, jolla voi suunnistaa vieraassakin kaupungissa.

Raitiotien ensimmäisen osan kustannusarvio on 238,8 miljoonaa euroa. Toisen osan kustannusarvio on edullisimman Hiedanrannan reittivaihtoehdon mukaan noin 44,1 miljoonaa euroa.

Linjaraiteiston yhteispituus on noin 22 kilometriä, josta osan 1 pituus on 15 km. Ensimmäiselle osuudelle rakennetaan muun muassa 7 uutta siltaa ja 23 pysäkkiä, joista 9 toimii vaihtopysäkkeinä bussiliikenteen kanssa. Varikko rakennetaan Hervantaan, Hermiankadun päähän, vaunujen säilytystä ja huoltoa varten.

Raitiotien vuoroväli on kummallakin haaralla 7,5 minuuttia, ja keskustassa alle 4 minuuttia. Vaunun matkustajakapasiteetti on vähintään 240 matkustajaa. Raitiotiestä tavoitellaan esteetöntä ja helppokäyttöistä kaikille.


Lisätietoja

Tampereen kaupunki/
Projektijohtaja
Ville-Mikael Tuominen
puhelin 050 343 0700

Kaupunkiympäristön palvelualue
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

VR Track Oy/ Raitiotieallianssi/
Projektipäällikkö
Mikko Nyhä
puhelin 040 863 0450


Teksti Anna-Leea Hyry

Kuvat Hanna Leppänen