Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Väestön ikääntyminen vääntää väkipyörää!

Julkaistu 28.9.2016 14.06
Vanhuudenlevosta ei enää haaveilla. Yhteiskunta on havahtumassa siihen, että hyvin iäkkäillä ihmisillä on laajenevassa määrin käytössään paitsi varallisuutta myös välineet osallisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. Kuitenkin tarina vanhuudesta taakkana jatkuu. Totta on, että niin eriarvoisuus, pienituloisuus kuin sairastumisriskikin kasvavat iän karttuessa.

"Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu"

Kansanterveyslain tultua voimaan 1970-luvun alussa vanhainkodit vahvistivat rooliaan niin sanottuina hyväkuntoisten vanhusten hoivapaikkoina. Terveyskeskusten vuodeosastot saivat sairaat vanhat ihmiset hoidettavakseen. Yhteiskunta halusi turvata vanhuuden levon, valmiin ruokapöydän, sisämukavuudet sekä kauniin asuin- ja elinympäristön paljon työtä tehneelle ja sodista selviytyneelle sukupolvelle. Rajanveto terveyskeskusten vuodeosastojen ja vanhainkotien työnjaoista pääsi vauhtiin. Kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta ja ehkäisevistä palveluista puhuttiin ja kirjoitettiin, mutta uusia laitoksia rakennettiin ja resursoitiin kilvan kanssa. Kotona tapahtuvan hoidon kehittäminen jäi lapsipuolen asemaan.

"Elämä on ihmisen parasta aikaa"

2017 Suomi täyttää sata ja suurista ikäluokista suurin, 1947 syntyneet, 70 vuotta. Todistuksena pitkäikäisyydestä joukossamme on aikaisempaa enemmän elämäniloisia liki satavuotiaita ihmisiä. Samaan aikaan meillä on miehuutensa parhaassa iässä olevia paljon jokapäiväistä apua eri syistä tarvitsevia miehiä ja naisia. Vuosissa mitattava ikä ei kerro kaikkea ihmisen toimintakyvystä. Tiedetään myös, että merkittävä osa ihmisistä ikääntyy jokin muistia syövä sairaus seuranaan. Kahta samanlaista elämänkulkua joukoista on vaikea löytää.

Suhtautuminen vanhoihin ihmisiin kuvaa asenteita. Toisaalta halutaan pitää huolta ja toisaalta tulevaisuuden usko peittyy uhkakuviin epätoivoisesta vanhuudesta yksin vailla tarvittavaa apua.

Suurilla ikäluokilla on mahdollisuus muovata vanhuuden kulttuuri uusiksi. Avata pitkän elämän lahja, sen merkitys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään. Pitkäikäisyys avaa mahdollisuuden sukupolvien väliseen ja sukupolvet ylittävään yhteisöllisyyteen ja vahvoihin juurikokemuksiin. Kasvava palvelukysyntä luo Suomessa pysyvää työtä.

Vanhat ihmiset haluavat ja voivat valita ja päättää

Tampere on vahvistanut vanhustyön ja -palvelujen muutosvalmiuksia koko 2000-luvun. Laitosvaltainen palveluverkko hallitsi pitkään toimintatapojen uusiutumista ja painopisteen siirtymistä kotona asumisen ja kotona tapahtuvan hoidon suuntaan. Kuntoutus ja kotiuttaminen sairaalasta ovat olleet kehittämiskohteena ja ovat edelleenkin pullonkaula tavoiteltaessa eheitä hoitopolkuja. Ihmiset haluavat asua kotona. Samaan aikaan kysytään, kuka on liian huonokuntoinen asuakseen kotona tai kenen hoito on kotona kalliimpaa kuin laitoksessa ja saako näin olla.

Tampere on valinnut kotona asumisen strategian ja hyvä näin. Valinta on asettanut palveluja järjestävän tilaajan kovan paikan eteen. Miten vastataan kuntalaisten yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja eriytyviin tarpeisiin? Asiakasohjaajat ovat avanneet polkua kuntalaisen oikeudelle valita ja tasanneet tietä tasa-arvoiseen kohteluun palvelutarvetta arvioitaessa. Monituottajamalli avasi ymmärrystä ja ovia Kotitori-kokeilulle ja monipuoliselle asumismahdollisuuksien kehittämiselle. Ohjaus ja valvonta sekä vanhusasiamies rakentavat turvaverkostoa kotona asuville vanhoille ihmisille ja lisäsivät omaisten luottamusta kotona asumisen turvallisuuteen.

Tieto on valtaa vanhanakin

Tampereella on kehitetty yhteistyössä Sitran kanssa palvelusetelivalikoimaa, kokeiltu henkilökohtaista budjettia omaishoitajaperheiden kanssa, kehittänyt asiakasohjausta sekä Palvelutori−Lähitori-toimintamallia istutettavaksi, vaikka paikallisiin hyvinvointikeskuksiin. Kehitystyön hedelmät leviävät sote-uudistuksen myötä kansalliseen käyttöön.

Käynti Kotitorilla tai pistäytyminen Lähitorilla avaa tarvittavan tiedon valtaväylät ja mahdollistaa turvallisen paikan ostaa kotiin tarvittavia palveluja, vaikka muisti tai keskittymiskyky eivät ihan joka päivä ole sataprosenttisesti hallinnassa. Ratkaisukeskeisyys toimintatapana tarkoittaa sitä, että minua ja asiaani kuullaan ja saan asiantuntijan osaamisen käyttööni. Turvallinen vanhuus rakennetaan pitkälti hyvän kohtaamisen ja oikea-aikaisen tiedon saannin voimin.

Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut:
TampereSenior-ohjelman johtaja
Eeva Päivärinta
puhelin 050 359 3413

Kirjoittaja Vanhemmiten-blogin kirjoittajat