Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Lapsen pärjäävyyden tukeminen poikkeusoloissa

Julkaistu 8.4.2020 15.05
Jokaisen lapsen ja perheen elämään voi sisältyä toimivan arjen lisäksi muutoksia ja arjen vaikeuksia, jotka voivat kuormittaa lasta ja perhettä. Kuormittavissa tilanteissa lasta suojaavien tekijöiden merkitys kasvaa. Kun perheen elämään ilmestyy kuormittavia tekijöitä, on tärkeää kartoittaa perheen elämästä asioita, jotka suojaavat lasta ja pyrkiä vahvistamaan niitä.
 

Tällä hetkellä elämme kaikki koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa. Poikkeustilanne kuormittaa perheiden arkea tavoilla, joita ei aiemmin ole osattu edes kuvitella. Tässä tilanteessa lapsen suotuisan kehityksen ja pärjäävyyden tukeminen suojaavia tekijöitä vahvistamalla on erityisen tärkeää.

Lämpimät ja toimivat suhteet vanhempiin, sisaruksiin sekä kodin ulkopuolisiin ihmisiin toimivat tärkeänä suojaavana ja pärjäävyyttä tukevana tekijänä lapselle. Tällä hetkellä joudutaan olemaan paljon kotona perheen kesken, mikä saattaa kuormittaa, mutta tarjoaa myös tilaisuuden vaalia näitä lapselle tärkeitä ihmissuhteita. Nyt on mahdollisuus viettää rauhallista aikaa yhdessä ja tehdä yhdessä perheen kesken asioita, joita ei aiemmin ole tullut tehtyä. Erilaiset etäyhteydet, videopuhelut yms. mahdollistavat yhteydenpidon myös kodin ulkopuolisiin tärkeisiin ihmisiin, kavereihin ja sukulaisiin. Etäyhteyksien avulla on mahdollista tukea myös lapsen ja nuoren kokemusta kuulumisesta ryhmään vaikka kouluissa ja harrastuksissa ei nyt fyysisesti toimita ryhmissä.

Lasta on tärkeää auttaa ymmärtämään asioiden tilaa lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Lapsi tuskin välttyy kuulemasta uutisia koronaviruksen aiheuttamista sairastumisista ja kuolemista. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä mitä lapsi on kuullut ja antaa selitys lapsen näkemille ja kuulemille asioille. Kun lapsen kanssa puhutaan vaikeista asioita, on aina tärkeää ylläpitää toivon näkökulmaa, lapselle tulee kertoa miten tästä mennään eteenpäin.

Toimivat arkipäivän rutiinit sekä kotona että koulussa ja päivähoidossa toimivat tärkeänä suojaavana tekijänä lapselle ja nuorelle. Nyt kun monet elävät tilanteessa, jossa koulun ja päivähoidon tuomia tuttuja rutiineja ei ole, on erityisen tärkeää pyrkiä luomaan näitä rutiineja kotiin. Tämä onnistuu perusasioista huolehtimalla. Nukkumaanmenoajoista, heräämisistä, ruoka-ajoista ja koulutehtävien tekemisestä on hyvä pyrkiä pitämään kiinni. Ne tuovat turvallisuutta ja pysyvyyden tunnetta, vaikka ympärillä muuten olisi paljon epävarmuutta.

Jokaiselle lapselle on tärkeää kokea arkipäivässä iloa tuottavia asioita. Tärkeää on myös kokemus, että lapsesta pidetään ja lapsen tunteita ymmärretään ja häntä tuetaan vaikeina päivinä. Lasten elämässä olevien aikuisten keskinäinen kunnioitus tuo turvaa lapselle. Nämä pärjäävyyttä vahvistavat tekijät pätevät myös näinä vaikeina aikoina. Yritetään siis kiinnittää näihin huomiota, vaikka arki välillä haastaisikin. Ja muistetaan, että pienillä asioilla ja teoilla voi olla suuri vaikutus.

Lapsen pärjäävyyttä, resilienssiä, voidaan vahvistaa vuorovaikutuksessa. Pärjäävyys kehittyy haasteidenkin keskellä, kun vuorovaikutuksessa löytyy keinoja "sopeutua" tilanteeseen. Pärjäävyyttä tukee se, että tilanteissa, joissa ihminen kohtaa vaikeuksia, hän löytää myös keinoja toimia. Oleellista ei ole ongelman laatu, vaan sen vaikutus arkeen ja se tapa, jolla tuetaan pärjäävyyttä tilanteessa.

Tänä korona-aikana, kun monen arki on muuttunut, voi olla, että vanhemmat tuntevat voimattomuutta tai neuvottomuutta siitä, miten näitä lasta suojaavia asioita saisi luotua ja vahvistettua. Tampereella on tarjolla monenlaista keskusteluapua ja tukea lapsiperheiden aikuisille. Kannustamme vanhempia olemaan yhteydessä lapsen koulun, varhaiskasvatuksen, neuvoloiden sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen työntekijöihin ja pyytämään apua mahdollisimman varhain. Työntekijät voivat auttaa lapsen vanhempia miettimään, mitkä ovat lasta suojaavia asioita ja sitä, miten niitä voisi lisätä ja vahvistaa.

Yhdessä selviämme tästäkin paremmin.

Lähteinä Lapset puheeksi- menetelmän lokikirjasta Tytti Solantauksen kirjoitus lapsen suotuisaa kehitystä tukevista asioista sekä Bitta Söderblomin ja Mika Niemelän luentodiat.

Mistä saa apua?

Lue lisää Lapset puheeksi -menetelmästä


Tämän blogitekstin ovat kirjoittaneet Lapset puheeksi -menetelmäkouluttajat

Palveluohjaaja
Kirsi Koponen
sähköposti [email protected]

Sosiaalityöntekijä
Tuija Ukkonen-Erenius
sähköposti [email protected]

Kirjoittaja Lapselliset-blogin kirjoittajat