Siirry sisältöön

Tampereen kantakaupungin päivittyvä yleiskaavaehdotus nähtävillä

Julkaistu 14.1.2021 12.50

Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa on päivitetty. Ehdotus vaiheyleiskaavaksi on nähtävillä 14.1.–15.2.2021 ensi sijassa kaupungin verkkosivuilla. Kaavatyön suunnittelualueeseen kuuluu Tampereen eteläinen osa, pohjoisessa rajana on Näsijärvi ja Näsijärven Hangaslahdesta alkaen alue rajautuu valtatie 9:ään. Ydinkeskustassa on voimassa erillinen strateginen yleiskaava.

Kantakaupungin yleiskaavan 2017 - 2021 suunnittelualue, jossa esitetty keskusta ja aluekeskukset: Tesoma, Lielahti, Lakalaiva, Linnainmaa ja Hervanta
 

Vaiheyleiskaavassa on päivitetty voimassa olevaa Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040. Kaavaehdotusta muutettiin yhdyskuntalautakunnan 22.12.2020 tekemän päätöksen mukaan siltä osin, että nykyisen yleiskaavan joukkoliikenteen laatukäytävät pidetään entisellään.

Luonnosvaiheen jälkeen ehdotukseen on muun muassa lisätty lähijunaseisakkeiden mahdollisia paikkoja. Lähijunaliikenteeseen varaudutaan siten, että uusina asemien varauksina ovat Kalkku, Kalkunvuori, Tesoma, Mediapolis, Hiedanranta (aiemmin Sellu), Santalahti, Amuri, Ranta-Tampella, Rantaperkiö, Lakalaiva, Vuohenoja, Messukylä, Hankkio ja Vehmainen.

Yleiskaavan keskeinen liikennejärjestelmää koskeva tavoite on kestävän liikkumisen tukeminen. Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuksien kasvattamisen tavoitetta tukevat raitiotie seudullisine laajennuksineen, lähijunaliikenteen pysäkit, joukkoliikenteen vaihtoterminaalit ja -pysäkit, liityntäpysäköinnin paikat sekä pyöräliikenteen pääreitistö.

Raitiotie ja sen seudulliset laajennukset ovat jo voimassa olevassa yleiskaavassa, mutta ehdotukseen on tehty tarkistukset valtuuston lokakuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Seudulliseen raitiotiehen varaudutaan Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntaan.

Nähtävillä olon yhteydessä pyydetään lausuntoja muun muassa valtiolta, naapurikunnilta ja viranomaisilta sekä oleellisilta sidosryhmiltä.

Kasvuun varaudutaan

Yleiskaavan keskeinen tavoite on varautua kaupungin kasvuun. Tampereen asukasmäärä on kasvanut viime vuosina noin 3 000 henkilöllä vuodessa, mikä on myös kaupungin strategian mukaista. Yleiskaavassa varaudutaan myös muun muassa työpaikkojen määrän kasvuun.

Kasvun vyöhyke on nyt nimeltään Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke, johon on tavoitteena sijoittaa 80 prosenttia uudesta asuinkerrosalasta. Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kunnat kaavoittavat asumisen uudistuotannon pääosin jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.

Keskustatoimintojen alueita laajennetaan TAMK:n alueelle, Hervannan valtaväylän itäpuolelle sekä Hatanpäälle, mikä mahdollistaa ydinkeskustan laajentumisen etelän suuntaan. Ydinkeskustan lisäksi kaupungin aluekeskuksiin on osoitettu korkeaan rakentamiseen soveltuvia vyöhykkeitä.

Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästötavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin täytyy kasvaa siten, että samaan aikaan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa päästöihin suuntaamalla kasvua kaupunkirakenteen edullisille vyöhykkeille.

Neljä digitaalista karttaa

Kantakaupungin vaiheyleiskaavan kartat ja aineisto ovat nähtävillä internetissä digitaalisina. Voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti vaihekaavassa tehtävät tarkistukset esitetään neljällä kartalla.

Kartalla 1 esitetään kantakaupungin maankäyttö ja liikennejärjestelmä kehittämiskohteineen sekä kaupunkistrategiasta johdettu kasvun ja elinvoiman vyöhyke ja muut strategisen kehittämisen kohdealueet. Kartalla 2 esitetään keskuspuistoverkosto ja sitä täydentävät reitit, ekologinen verkosto, luonnonsuojelu sekä kehitettävät virkistyspalvelut. Kartalla 3 esitetään valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet. Kartalla 4 esitetään kestävän vesitalouden, ympäristöterveyden ja yhdyskuntateknisen huollon varaukset.

Kokonaissuunnitelman tarvealueet ovat uusi merkintä, jonka tavoitteena sovittaa muuttuvilla maankäyttöalueilla kaupungin ja yksityisen kehittäjän tavoitteet osana laajemman alueen muutoksia. Lahdesjärven eteläosan muutos teollisuusalueeksi on otettu huomioon yleiskaavassa.

Koko kaava-alueelle osoitetaan uusi yleismääräys asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän turvaamisesta. Ekologisen verkoston ja virkistysalueverkoston tarkistuksia on tehty eri puolilla kaupunkia. Kansallinen kaupunkipuisto on yleiskaavassa nyt hakuvaiheessa informatiivisena merkintänä. Kantakaupungin hiljaiset virkistysalueet ovat uusi merkintä.

Leirintäaluevarauksia on lisätty. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen luokittelua on muutettu yleiskaavassa maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi sekä lisätty uusia kohteita. Uutta rakentamista koskeva lentomelualueen desibeliraja ja laskeutumisvyöhyke on lisätty uutena yleiskaavaan.

Kaksi etäyleisötilaisuutta 27.1.

Kantakaupungin vaiheyleiskaavan asukastilaisuudet pidetään poikkeustilanteesta johtuen etätilaisuutena. Kaksi saman sisältöistä tilaisuutta järjestetään keskiviikkona 27.1.2021 klo 12-14 ja klo 18-20.

Kaavaehdotuksen esittelyvideo ja lisätietoa tilaisuuden järjestelyistä löytyvät kaupungin verkkosivuilta. Poikkeustilanteesta johtuen suositellaan suunnitelmiin tutustumista ensisijaisesti internetissä.

Kaavaehdotus oheismateriaaleineen asetetaan nähtäville muistutusten ja lausuntojen saamista varten. Ehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan vastineet, joiden pohjalta Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 valmistellaan hyväksyttäväksi keväällä 2021.


Lisätietoja

Yleiskaavapäällikkö
Pia Hastio
puhelin 040 801 6917

Projektiarkkitehti
Anna-Lotta Kauppila
puhelin 040 800 7212


Teksti Anna-Leea Hyry