Siirry sisältöön

Tampereen kantakaupungin päivitetty yleiskaavaluonnos 2017–21 nähtäville

Julkaistu 11.2.2020 20.15

Kantakaupunkia eli Tamperetta Teiskoa ja Aitolahtea lukuun ottamatta koskeva, päivitetty yleiskaavaluonnos tulee nähtäville yhdyskuntalautakunnan tiistaina 11.2.2020 tekemän päätöksen mukaisesti 13.2. ja 22.3. väliseksi ajaksi. Yleiskaava päivitetään valtuustokausittain eli nyt vuosien 2017–2021 aikana, ja se on tarkoitus hyväksyä valtuustokauden loppuun mennessä.

Nysse-bussi reitillään, etualalla niittykukkia.
 

Yleiskaava välittää kaupunkistrategian kasvu- ja kehittämistavoitteita yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Keskeinen tavoite on kaupungin kasvun turvaaminen niin, että kaupunkiympäristön laatu ja toiminnallisuus säilyvät ja kasvu on ympäristön kannalta kestävää. Kasvua mahdollistetaan jo rakennetulle kaupunkialueelle, mikä muuttuu kaupunkimaisemmaksi ympäristöksi.

- Edellisen ja nykyisen valtuustokauden tavoitteet kestävästä yhdyskuntarakenteesta ja liikkumisesta sekä asukkaiden ja luonnonympäristön huomioimisesta ovat suurelta osin saman sisältöisiä, mistä syystä voimassa olevaa kantakaupungin yleiskaavaan tehdään vain muutamia sisällöllisiä tarkistuksia, toteaa yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.

Muuan muassa Viinikan jätevedenpuhdistamolta vapautuva alue on muutoksessa, ja lähijunien kehittäminen on tuonut tarpeen tutkia niiden pysäkkejä. Myös raitiotien mahdolliseen laajenemiseen varaudutaan. Lisäksi edellinen valtuusto evästi yleiskaavatyötä lähijunaliikennettä ja Ruotulan maankäyttöä koskevilla tavoitteilla.

Vuosittain 3000 asukasta lisää

Kantakaupungin yleiskaavassa varaudutaan tulevina vuosina kaupunkistrategian mukaiseen kasvuun. Tavoitteena on 1,4 prosentin vuotuinen väestönkasvu, mikä tarkoittaa reilua 3 000 uutta asukasta vuodessa. Työpaikkatavoite on Pirkanmaan maakuntakaavan mukainen, eli vuonna 2040 Tampereella olisi noin 155 000 työpaikkaa.

Päästötavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin täytyy kasvaa siten, että samanaikaisesti kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa päästöihin ennen kaikkea energiankäytön ja liikkumisen osalta suuntaamalla kasvua kaupunkirakenteen edullisille vyöhykkeille. Uudisrakentamisen hiilipiikkiä voidaan madaltaa esimerkiksi materiaalivalintoja ohjaamalla.

Suurimmat päästöhyödyt saavutetaan luomalla tiiviistä ja sekoittunutta rakennetta, jossa työpaikat ja palvelut ovat lähellä. Kestävä kaupunkirakenne tukee osaltaan tehokasta joukkoliikennettä ja liikkumistarpeen kohdistumista hyvän joukkoliikenteen vyöhykkeelle.

Kasvua, elinvoimaa ja joukkoliikennettä

Yleiskaavassa on määritelty strategian mukainen kasvun ja elinvoiman vyöhyke, joka ohjaa täydennysrakentamista ja monipuolistavaa toimitilarakentamista tehokkaan joukkoliikenteen varrelle ja uudistuville keskusta-alueille, myös aluekeskuksiin.

Yleiskaavaratkaisu painottaa aiempaa vahvemmin joukkoliikenteen olosuhteiden ja kilpailukyvyn parantamista autoliikenteen kasvun hillitsemiseksi. Nyt laadittavassa kaavassa osoitetaan 10 uutta mahdollista lähijunaseisaketta edellisessä yleiskaavassa osoitettujen asemanseutujen lisäksi.

Raitiotien osalta esitetään jatkolinjat Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle. Lisäksi osoitetaan kehittämistavoite myös nykyiselle busseihin perustuvalle joukkoliikenteelle, joka on jatkossakin tärkein joukkoliikennemuoto merkittävässä osassa kaupunkia.

Kaavassa on osoitettu kestävän kaupunkirakenteen ja joukkoliikennejärjestelmän toimivuuden kannalta merkittävät joukkoliikennepainotteiset kadut, joiden kehittäminen voidaan toteuttaa nopealla aikataululla ja paikallisesti päättämällä.

Viheralueet myös painopisteenä

Tärkeänä painopisteenä on yleiskaavassa myös viheralueverkoston turvaaminen ja kehittäminen osana tiivistyvää kaupunkia. Kaavassa esitettyä viher- ja virkistysalueiden verkostoa koskevia määräyksiä on tarkistettu siten, että varmistetaan yhtenäisyyden ja alueiden arvojen säilyminen.

Vaikka kaupunki kasvaa pääosin uudistamalla jo rakennettuja alueita, käyttäjämäärän kasvu viher- ja virkistysalueilla lisää entisestään niihin kohdistuvaa käyttöä ja kulumista. Siksi olemassa olevista viheralueista on huolehdittava riittävien virkistysmahdollisuuksien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Yleiskaavassa on osoitettu tarve uudelle leirintäalueelle, sijoitusvaihtoehtoina Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt. Nykyiselle Härmälän leirintäalueelle on tavoitteena toteuttaa asuntorakentamista virkistyskäytön ohella. Leirintämatkailun nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä on selvitetty yleiskaavatyön aikana sijoittumisvaihtoehtojen pohjaksi.

Digitaalinen neljän kartan yleiskaava

Yleiskaavakartat julkaistaan digitaalisesti Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa ja kaavaselostus yleiskaavan verkkosivuilla. Yleiskaavakartat 1 - 4 esitetään omina erillisinä tasoinaan.

Kartalla 1 esitetään kantakaupungin maankäyttö ja liikennejärjestelmä kehittämiskohteineen sekä kaupunkistrategiasta johdettu kasvun ja elinvoiman vyöhyke ja muut strategisen kehittämisen kohdealueet. Kartalla 2 esitetään keskuspuistoverkosto ja sitä täydentävät reitit, ekologinen verkosto, luonnonsuojelu sekä kehitettävät virkistyspalvelut. Kartalla 3 esitetään valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet. Kartalla 4 esitetään kestävän vesitalouden, ympäristöterveyden ja yhdyskuntateknisen huollon varaukset.

Kantakaupungin yleiskaavatyötä varten on tehty muun muassa ympäristöön liittyen useita selvityksiä ja tarkasteluja. Yleiskaavan aloitusvaiheessa tehdystä asukaskyselystä saadut aluekeskustojen kehittämistavoitteet on koottu yhteenvetoraporttiin.

Ilmastovaikutusten arviointia varten on kehitetty paikkatietopohjainen laskentamalli, jonka avulla pystytään arvioimaan tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia päästösektoreittain. Yleiskaavatyön rinnalla on kehitetty Tampereen yhdyskuntarakennetta koskevaa tietotuotantoa.


Lisätietoja

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Puheenjohtaja
Apulaispormestari
Aleksi Jäntti
puhelin 040 727 3234

Valmistelija
Yleiskaavapäällikkö
Pia Hastio
puhelin 040 801 6917


Teksti Anna-Leea Hyry