Siirry sisältöön

Tampereen taloutta aiotaan tasapainottaa veronkorotuksella vuonna 2020

Julkaistu 21.10.2019 12.22

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarviota on valmisteltu hyvin matalan talouskasvun kynnyksellä eivätkä kokonaistalouden hyvä vire ja työllisyyden parantuminen ole näkyneet tulopohjassa. Pormestari Lauri Lyly esitteli maanantaina 21.10.2019 ensi vuoden talousarvioehdotuksensa. Inhimillinen kaupunki katsoo rohkeasti tulevaisuuteen -niminen budjetti hyväksytään kaupunginvaltuustossa marraskuun 18. päivä.

Pormestari Lauri Lyly esittelee talousarvioehdotusta vuodelle 2020
 

– Kaupungin talouden tasapainottaminen on tällä valtuusokaudella yksi keskeisimmistä tavoitteista. Siihen olemme valtuustoryhmissä sitoutuneet osana pormestariohjelmaa. Vain vastuullisella ja tasapainossa olevalla taloudenpidolla voimme turvata palvelujen saatavuuden ja mahdollistaa kaupungin uudistumisen. Näitä ovat muun muassa palvelut ja välttämättömät investoinnit, kuten ryhmäkoot sekä sisäilmaltaan terveet, turvalliset ja nykyaikaiset päiväkodit ja koulut. Kahdeksan alijäämäisen vuoden jälkeen emme voi enää tehdä valmiiksi miinukselle menevää talousarviota, sanoo pormestari Lauri Lyly.

Tampereen vuoden 2020 talousarvio on tuloksen näkökulmasta tasapainossa, mutta se sisältää kunnallisveron korotuksen huolimatta viime vuosien tiukasta talousohjelmasta, säästötoimista ja toiminnan muutoksista.

– Olemme tällä valtuustokaudella toteuttaneet jo 60 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteet saavutetaan. Verrattuna kunnallisveroon summa vastaa 1,5 prosenttiyksikköä. Koska tämäkään ei riitä, olemme tilanteessa, jossa on viimekädessä turvauduttava kunnallisveron nostamiseen. Talouden tasapainon saavuttamiseksi sitä on korotettava 19,75 prosentista 20,50 prosenttiin. Korotus (0,75%) kasvattaa kaupungin verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla. Keskituloiselle veronmaksajalle (2900 e/kk) korotus tuo noin 18 euroa lisää menoja kuukaudessa, kertoo Lyly.

Hän painottaa, että verojen korotus ei ole missään olosuhteissa ainoa riittävä ratkaisu. Lisäksi tavoitteena on hidastaa kaupungin nettomenojen kasvu tulojen mahdollistamalle tasolle. Tämä tarkoittaa enintään noin 3 prosentin nettomenojen vuosikasvua vuosina 2021–2023.

Tuottavuus- ja tuloksellisuusseurantaa syvennetään

Talouden pysyvämmän tasapainon saavuttamiseksi Tampereella keskitytään palvelujen määrän ja laadun arviointiin kaikissa kaupungin palveluissa. Talous-, tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatketaan ja syvennetään niin, että palvelualueittain voidaan seurata tuottavuuden kehitystä ja tunnistaa olennaiset tekijät.

– Tavoitteenamme on varmistaa, että menojen kasvua saadaan hidastetuksi monilla eri toimenpiteillä. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon menojen hillitseminen, hankintojen ja tilojenkäytön tehostaminen sekä kaikilla organisaation tasoilla tulokselliseen johtamiseen keskittyminen, Lyly kertoo.

Ensi vuonna kaupungin nettomenojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 4,5 prosenttia eli 55 miljoonaa euroa. Ilman maankäyttösopimuskorvausten ja pysyvien vastaavien myyntivoittojen alenemista nettomenojen kasvu olisi 3,4 prosenttia. Palvelutarpeen kasvun lisäksi tulevaisuudessa menoja kasvattavat hallituksen päätökset, jotka lisäävät kuntien tehtäviä kohdentamalla merkittäviä lisäpanostuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Keskeisiä toimia ovat muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen, vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen kasvattaminen ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen.

– Tampereen talouden kireä tilanne on samassa linjassa muiden suurten kaupunkien joukossa. Tähän tilanteeseen sopii erittäin huonosti hallituksen kaavailemat kunnille annettavat uudet tehtävät ja velvoitteet, sanoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

Hän toteaa että kaupungistumiskehitykseen vastaaminen, globaali kilpailu yksityisistä investoinneista ja osaajista edellyttävät Tampereelta rohkeutta ja ennakoivia päätöksiä investointien toteuttamisessa.

– Tampereen investoinnit ovat viime vuosina olleet mittavia. On hyvä muistaa, etteivät investoinnit ole pois palvelujen rahoittamisesta, vaan ne ovat olennainen edellytys kaupungin tulopohjan varmistamisessa ja laajentamisessa, painottaa Yli-Rajala.

Investointitaso säilyy korkeana

Vuonna 2020 asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan nousevan noin 3 700 euroon. Lainamäärän ennakoidaan kasvavan kuluvasta vuodesta 110 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelmakaudella lainamäärän kasvua kyetään hidastamaan, mutta korkea investointitaso kasvattaa sitä.

– Vahvistuva vuosikate kuitenkin pienentää tarvetta kasvattaa kaupungin lainamäärää. Lisäksi lainan kasvua hillitään myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena, kertoo Yli-Rajala.

Tampereen kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset nettoinvestointimenot ovat ensi vuonna 200,2 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 85,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Tampereen kuten muidenkin suurten kaupunkien investointitaso pysyy lähivuosina korkeana ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarve jatkaa väestön ikääntymisen vuoksi kasvuaan.

Talonrakennusinvestoinneissa on uudis- ja lisärakennusten osuus 39 miljoonaa euroa ja korjaushankkeiden osuus 31 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen talonrakennusinvestoinnit ovat yhteensä 39 miljoonaa euroa.

– Haluamme rakentaa lapsille turvalliset, terveelliset ja laadukkaat oppimisympäristöt, Lyly sanoo.

Vuonna 2020 suurimmat kaupungin investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan noin 70 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit, yhdyskuntalautakunnan 46 miljoonan euron perusinvestoinnit ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen 26 miljoonan euron investoinnit.

Yhdyskuntalautakunnan budjetin investoinnit kohdistuvat pääosin uudisrakentamiseen, katujen ja jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen sekä raitiotien rinnakkaishankkeiden toteutukseen.

Raitiotien kehitysohjelman painopisteitä ovat osan 2 rakentamispäätökseen tähtäävä suunnittelu, jatkolinjojen seudullinen yleissuunnittelu ja osan 1 käyttöönoton tukeminen. Tavoitteena on, että valtuustolla on päätöksentekovalmius osan 2 rakentamisesta lokakuussa 2020.

Viiden tähden keskustan ja Hiedanrannan kehitysohjelmien investointeihin on budjetoitu yhteensä lähes 22 miljoonaa euroa. Hiedanrannan kehitysohjelman investoinnit kohdistuvat vuonna 2020 vesistötäyttöön, pilaantuneen maan puhdistamiseen ja rakennusten perusparannukseen. Merkittävimmät suunnittelukohteet ovat alueen ensimmäiset asemakaavat valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta.

Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelmalla jatketaan vaikuttavan työllisyydenhoidon mallin kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Työllisyys- ja kasvupalvelujen kehittämisen kärjessä ovat osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä alueen kasvu ja kilpailukyky.

Uutta Tampereen vuoden 2020 talousarviossa on ns. ilmastobudjetin osio. Sen avulla Tampere ensimmäisenä Suomessa tuo näkyväksi ilmastonmuutoksen hillinnän kaupungin toiminnassa ja seuraa toimenpiteiden riittävyyttä. Tampere on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarvio lukuina

Asukasluku 31.12.2020 242 600 asukasta
Tuloveroprosentti20,50 prosenttia
Toimintakatteen muutos 4,5 prosenttia
Verorahoituksen muutos 8,2 prosenttia
Vuosikate
112,9 miljoonaa euroa
Tulos 0 euroa
Investoinnit yhteensä (netto)
200,2 miljoonaa euroa
Lainamäärä per asukas
3711 euroa

Pormestari Lauri Lylyn talousarvioesitykseen voi tutustua tarkemmin verkossa


Lisätietoja

Pormestari
Lauri Lyly
sähköposti [email protected]

Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
puhelin 040 743 6356
sähköposti [email protected]

Controller
Vesa-Matti Kangas
puhelin 050 566 4477
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi