Siirry sisältöön

Hipposkylässä rakennetaan uutta ja säilytetään vanhaa - asemakaavaehdotus eteni

Julkaistu 25.6.2019 19.57

Kissanmaan Hipposkylän asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 25.6.2019. Kaavassa on suojeltu 10 vanhaa puukerrostaloa sekä saunarakennus. Asemakaavaehdotusta esitetään nähtävillä olon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Hipposkylä sijaitsee Hervannan valtaväylän ja Kissanmaankadun välisessä kulmiossa Hippoksenkadun varrella, keskussairaalan vieressä ja vain muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Tulevan raitiotien pysäkit ovat kävellen saavutettavissa Hipposkylän alueelta.

Asemakaavassa on osoitettu säilytettäväksi kymmenen 1940-luvun lopulla rakennettua puukerrostaloa ja tiilirunkoinen saunarakennus. Asuinrakennusten korttelialue on rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kokonaisuus. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. Puukerrostalojen alueella on lisäksi osoitettu suojelumerkinnät piha-alueille ja vanhalle puustolle.

Suojeltavien puukerrostalojen korttelialueen pinta-ala on 1,84 hehtaaria ja rakennusoikeus 6000 kerrosneliömetriä. Korttelialueen pysäköinti on maan tasossa.

Tiilirunkoiselle saunarakennukselle on erotettu oma korttelialueensa, jonka pinta-ala on noin 800 neliömetriä ja rakennusoikeus 530 kerrosneliömetriä.

Rakennusta ei saa purkaa, ja sen luonne on säilytettävä korjaus- ja muutostöissä. Kaavan mukaisesti saunarakennukseen voidaan sijoittaa kulttuuriympäristöön sopivaa liike- tai palvelutilaa.

Asemakaavaprosessi on ollut hyvin monivaiheinen. Alueella järjestettiin työn aikana useita asukastilaisuuksia. Asemakaavamuutosta on hakenut alueen nykyisten rakennusten omistaja Tampereen vuokra-asunnot. Kaupunki omistaa maa-alueen.

Noin kuusisataa uutta asukasta

Täydennysrakentamiseen tarkoitettujen korttelialueiden pinta-ala on noin 2,37 hehtaaria. Kokonaiskerrosala kasvaa 31 821 kerrosneliömetsiä, josta pääosa tulee asumiseen. Uusia asukkaita tulee alueelle arviolta kuutisensataa.

Uudisrakentamisessa sovelletaan Hipposkylän puoliavointa korttelirakennetta. Uusia asuinkerrostaloja, joiden kerrosluku vaihtelee neljästä seitsemään, on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa alueen eteläreunalle ja itäosaan. Hippoksenkadun varrella uudet talot ovat nelikerroksisia, jotta ne sopeutuvat kadun varren vanhempaan rakennuskantaan.

Alueen eteläreunassa on paikka pysäköintirakennukselle ja siihen liittyvä meluseinä suojaamaan asuinrakennuksia ja piha-alueita Hervannan valtaväylän liikennemelulta.

Uusi pyöräkatu Hipposkylänkuja johtaa Hippoksenkadulta suunnittelualueelle. Pyöräkatua voivat käyttää myös alueelle saapuvat ajoneuvot. Kadun päästä jatkuva pyöräilyn ja kävelyn yhteys yhdistää Hippoksenkadun Hervannan valtaväylän olemassa olevaan alikulkutunneliin. Näin muodostuu uusi pääreittitasoinen kävelyn ja pyöräilyn yhteys Kissanmaalta Kalevaan.

Hipposkylän eteläreunalle, Hervannan valtaväylän tuntumaan on esitetty suojaviheralue, jolla kulkee virkistysreitti. Kaavassa on määräykset liito-oravan olosuhteiden turvaamiseksi.

Hipposkylän historiaa

Valtaosa nykyisestä Kissanmaasta liitettiin osaksi Tamperetta vuonna 1913, kun kaupunki osti entiset Hatanpään kartanon maat ratkaistakseen jatkuvan tonttimaan puutteensa. Alue oli 1940-luvun loppuun asti asumatonta metsä- ja peltomaata. Aluetta halkoi vanha Kosken maantie, joka vuodesta 1951 on tunnettu Hippoksenkatuna.

Nyt hyväksytyn Hipposkylän asemakaavan alueella olevat puukerrostalot ovat ensimmäiset Kissanmaalle rakennetut asuinrakennukset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1947 suunnitelman kaupungin vuokratalojen rakentamisesta raviradan tuntumaan, metsämaastoon, Kosken maantien länsipuolelle. Taloryhmä sai nimekseen Hipposkylä.

Tarkoituksena oli rakentaa suuri määrä pienten perheiden asuntoja. Taloryhmään suunniteltiinkin neljätoista vapaan asemakaavan mukaisesti sijoiteltua puista kaksikerroksista asuintaloa, joihin tuli kaikkiaan 224 yhden huoneen ja keittiön asuntoa. Kunkin asunnon pinta-ala oli 31 neliömetriä. Kaikki asuintalot edustavat samaa talotyyppiä. Talojen piirustukset tehtiin kaupungin rakennustoimiston arkkitehtiosastolla. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1947, ja viimeinen talo valmistui kesäkuussa 1949.

Hipposkylästä sai kodin lähes 900 tamperelaista, joten jokaisessa asunnossa asui noin 4 asukasta. Puurakenteisten talojen lisäksi kylässä oli yhteinen, tiilirakenteinen sauna- ja pesutuparakennus.

Rakennusten kunto vaihtelee tällä hetkellä melko huonosta tyydyttävään. Niiden alkuperäinen ilme on säilynyt erittäin hyvin.


Lisätietoja

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Puheenjohtaja
Apulaispormestari
Aleksi Jäntti
puhelin 040 727 3234

Valmistelija
Kaavoitusarkkitehti
Raija Mikkola
puhelin 040 806 3019


Teksti Anna-Leea Hyry