Siirry sisältöön

Merkittäviä tilastollisia eroja isojen kaupunkien ja pienempien kuntien työllisyydenhoidossa ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuskuormituksessa

Julkaistu 4.4.2019 11.49

Pienemmissä kunnissa työttömien aktivointi on voimakkaampaa ja työllisyyden hoidossa käytetään huomattavan paljon enemmän kuntouttavaa työtoimintaa. Isojen kaupunkien työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuskuormitus on merkittävästi pieniä kuntia korkeampaa ja sen kehitys on heikompaa. Isojen kaupunkien työttömyysasteen kehitys on 2010 -luvulla ollut selkeästi pienempiä kuntia heikompaa.

Kuva: Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden ja työttömien määrät 10 isoimmassa kaupungissa ja pienemmissä kunnissa 2006-2018
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden ja työttömien määrät 10 isoimmassa kaupungissa ja pienemmissä kunnissa 2006-2018

Työllistymistä edistävien palveluiden määriä ja jakaumaa tarkasteltaessa ja kehitettäessä havaittiin, että 10 suurimman kaupungin ja pienempien kuntien työllisyydenhoidossa on tilastollisesti toisistaan poikkeavia piirteitä ja näiden kehitys on erisuuntaista. Isoissa kaupungeissa työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuskuormitus on korkeampi suhteutettuna asukaslukuun tai kunnallisverotuloihin ja isojen kaupunkien kuormitus on noussut pieniä kuntia selkeästi voimakkaammin. Isojen kaupunkien asukaslukuun suhteutetut kuntaosuuskustannukset kasvoivat 2010−2017 välillä 152,3 %, kun pienemmissä kunnissa nousua oli vain 80,9 %.

Pienissä kunnissa asiakkaiden aktivointi on selkeästi ollut voimakkaampaa. 2006 alkaen pienten kuntien kumuloituna yhteenlaskettu aktivointiaste on ollut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin isoissa kaupungeissa. Palvelujakaumat ja niiden kehitys ovat myös erilaisia ja isoissa kaupungeissa asiakkaita ohjautuu enemmän työvoimakoulutukseen ja työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun kuin pienemmissä kunnissa. Kuntouttavan työtoiminnan käyttö sen sijaan on pienissä kunnissa merkittävästi aktiivisempaa. Historiallisesti isojen kaupunkien kuntouttavan työtoiminnan käyttöastetta voitaisiin kuvata vaatimattomaksi verrattuna pienempiin kuntiin. Palvelujakaumia ja mahdollisia palveluvajeita kuntien kokoon perustuen olisi tarpeen tarkastella tarkemmin sekä tilastollisesti että laadullisesti.

Virallisen työttömyysasteen ilmaisuvoiman rajallisuuden sekä kuntakohtaisen työllisyysasteen tilastoinnin pitkän viiveen vuoksi työllisyyskokeilua arvioiva tutkimusryhmä esittää uuden laajennetun työttömyysasteen indikaattorin, joka on työllisyydenhoidon piirissä olevien osuus työvoimasta (työttömät + palveluissa olevat / työvoima). Tätä mittaria voidaan pitää kiinnostavana lisänä työllisyydenhoidon indikaattoreiden joukkoon. Isojen kaupunkien kehitys sekä virallisella työttömyysasteella että uudella laajennetulla työttömyysasteella mitattuna on ollut 2010 -luvulla selkeästi heikompaa kuin pienemmissä kunnissa. Kokeilukuntien kehitys kokeilun aikana sen sijaan virallisella työttömyysasteella mitattuna oli erinomaista. Vuonna 2018 kokeilukuntien työttömyysaste laski 2,8 prosenttiyksikköä, kun pudotus kokeilun ulkopuolissa kunnissa oli 1,7 prosenttiyksikköä.

Työllisyyskokeilussa Tampereella tehty intensiivinen asiakasohjaus yhdessä tilastollisen tarkastelun kanssa viittaa siihen, että isoissa kaupungeissa saattaa muodostua kuntouttavan vaiheen asiakkaiden palveluvajeita. Työllisyyskokeilussa ja erityisesti Tampereella tehty työ pyrki vastaamaan näihin palveluvajeisiin.

Ulkoinen linkkiTiedote työllisyyskokeilusta ja toteutetusta poikkeuksellisen mittavasta asiakkaiden aktivoinnista

Ulkoinen linkkiLaajempi näitä kahta aihetta käsittelevä artikkeli, jossa on myös useampia visualisointeja

Työllisyyskokeilua tutkinut tutkimusryhmä (Arnkill, Spangar ja Jokinen) on julkaissut kokeilua käsittelevän laajan raportin, jonka liitteenä on yllä olevasta tekstistä laajempi lähdeviitteet sisältävä katsaus. Ulkoinen linkkiKohti laajaa työelämä- ja ihmislähtöistä työvoimapalvelujen ekosysteemiä - Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tutkimus


Lisätietoja

Teuvo Moilanen
puhelin 040 1632 483
sähköposti [email protected]


Teksti Teuvo Moilanen