Siirry sisältöön

Tampere varautuu maankäytön suunnittelussa väkimäärän kasvuun

Julkaistu 11.12.2018 8.21

Tampere tavoittelee 1,4 % väestönkasvua vuoteen 2033 mennessä. Maankäytön toteutusohjelmassa lähtökohtana on varautua vuosittain keskimäärin 230 000 asuinkerrosneliömetrin ja 3 100 asunnon rakentumiseen. Lisäksi on varauduttava palveluverkon muutoksiin ja tarpeita vastaavaan yritystonttitarjontaan. Kaupunginhallitus hyväksyi 10.12.2018 maankäytön suunnitelman jatkotyön pohjaksi.

Maankäytön toteutusohjelma antaa kokonaiskuvan investointien tarpeesta päätöksentekijöille. Väestönmuutoksista aiheutuvien palveluverkon muutostarpeiden ja niitä koskevien tilainvestointien suunnitteluun sekä eri alueiden rakentamiseen liittyvät investoinnit on ajoitettava niin, että kaupungin talous kestää ne. Investoinnit sisältävät maanhankinnan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen sekä teknisen infrastruktuurin sekä palveluverkon rakennuskannan rakentamisen.

Kaupungin strategian mukaisesti asuntorakentaminen painottuu joukkoliikennevyöhykkeille. Lähivuosien suurimmat uuden tai täydentyvän asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Hiedanranta, Ranta-Tampella, Hervantajärvi, Kaleva ja Niemenranta. Uusia asuntoja rakentuu lähivuosina myös Tesomalle, Hervantaan, Santalahteen, Ojalaan ja Härmälään. Myös Ruotula ja Lakalaiva ovat tulevaisuuden merkittäviä rakentamisalueita. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampellan ohella Viinikanlahti, Särkänniemi ja Asemakeskuksen alue.

Edellä mainitut kohteet kattavat kaikkiaan noin puolet Tampereen asuntorakentamisesta vuosina 2019-2033. Uudesta rakentamisesta lähes 100 000 kerrosneliömetriä per vuosi kohdentuu pienempiin kohteisiin kantakaupungin alueelle.

Työpaikka-alueiden rakentamisessa keskeisimpiä ovat kaupungin keskusta, aluekeskukset sekä yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät uudet tai täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi, Kolmenkulma ja Aitovuori.

PALM-suunnitelmassa esitetyt peruskaupungin yhteenlasketut investoinnit vuosina 2019-2033 ovat 3,2 miljardia euroa. Vuotuinen investointitarve seuraavina kymmenenä vuonna on keskimäärin noin 230 miljoonaa euroa, joka on 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 talousarvion investoinnit. Investointitason kasvun taustalla on kaupungin aiempaa suurempi kasvutavoite sekä talonrakennusinvestointien, erityisesti korjaushankkeiden investointitarpeiden merkittävä kasvu.

Jos kaupungin talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2022 ja vuosikate pysyy 125 miljoonan euron tasolla tulee peruskaupungin arvioitu lainamäärä olemaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2033. Tämä tarkoittaa lainamäärän kaksinkertaistumista nykyisestä ja asukaskohtaisen lainamäärän kasvua 5 581 euroon. Jos taas talouden nykyura jatkuu ja vuosikate pysyy jatkossakin keskimäärin 81,4 miljoonan euron tasolla, nousee peruskaupungin lainamäärä 2,2 miljardiin euroon ja asukaskohtainen lainamäärä 7 582 euroon.

Kaupungin kasvun edellyttämistä investoinneista aiheutuva velkaantuminen ei ole pitkällä aikavälillä talouden näkökulmasta kestävää. Vuosikatteen nostaminen on kasvun mahdollistamiseksi välttämätöntä. Mikäli kasvu ja siihen liittyvät investoinnit eivät tuo kaupungille toivottua tulojen lisäystä muun muassa yhteisö- ja kunnallisverotuloina, on investointeja asetettava tärkeysjärjestykseen. Tällä on vaikutusta kaupungin eri alueiden palvelutarjontaan ja uusien alueiden rakentumisen aikatauluun.


Lisätietoja

Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665
sähköposti [email protected]


Teksti Anna-Maria Maunu