Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Tamperelaiset lapset ja nuoret kokevat terveytensä lähes yhtä hyväksi kuin koko maassa keskimäärin

Julkaistu 7.11.2017 15.52

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman kouluterveyskyselyn Tamperetta koskevista tuloksista käy ilmi, että tamperelaiset lapset ja nuoret kokevat terveytensä lähes yhtä hyväksi kuin koko maassa keskimäärin. Kyselyn mukaan kouluasteiden sekä sukupuolten välillä on eroja terveyden kokemisessa. Perusopetuksen alaluokilla terveys koetaan huomattavasti paremmaksi kuin yläluokilla ja toisen asteen koulutuksessa. Pojat kokevat terveytensä tyttöjä paremmaksi kaikilla kouluasteilla. Perusopetuksen yläluokilla ja toisen asteen koulutuksessa terveytensä melko hyväksi tai erittäin hyväksi kokevien määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2013.

Valokuva: Oppilas terveydenhoitajan luona.
 

Keväällä 2017 toteutettuun kouluterveyskyselyyn osallistuivat peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kyselyssä olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana myös peruskoulun 4. ja 5. luokkalaiset ja heidän huoltajansa. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kysely tuottaa monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista.

Kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas kertoo, että kokee viikoittain päänsärkyä, niska-ja hartiakipuja ja nukahtamisvaikeuksia. Tytöt oirehtivat huomattavasti enemmän kuin pojat. Väsymystä tai heikotusta tytöt kokevat kaksi kertaa useammin kuin pojat. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee lähes joka viides nuori ja tytöt huomattavasti useammin kuin pojat kaikilla kouluasteilla.

Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä. Alakoululaisista 46 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä, osuus on toisella asteella enää alle 15 prosenttia. Hengästyttävää liikuntaa harrastetaan viikoittain aiempaa enemmän. Aktiivisimpia ovat yläkoululaiset ja pojat liikkuvat aktiivisemmin kuin tytöt.

Ylipainoisuus on lisääntynyt kaikilla kouluasteilla. Ylipainoisia nuoria on Tampereella hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pojilla ylipainoisuus on tyttöjä yleisempää.

Yhä useampi nuori nukkuu arkisin alle 8 tuntia. Tampereella vähän nukkuvia on enemmän koko maahan verrattuna.

Nuoret syövät koululounaan aiempaa useammin. Kuitenkin lähes kolmannes yläkoululaisista ei syö koululounasta päivittäin.

Tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet

Nuorten tupakointi on vähentynyt huomattavasti kaikilla kouluasteilla. Poikien päivittäinen tupakointi on vähentynyt tyttöjä enemmän. Ammatillisessa koulutuksessa joka viides tyttö kertoo tupakoivansa päivittäin. Etenkin poikien nuuskan käyttö on lisääntynyt.

Humalahakuinen juominen on vähentynyt kaikilla kouluasteilla. 65 prosenttia yläkoululaisista kertoo olevansa raitis, ammatillisessa koulutuksessa neljännes ja lukiossa reilu kolmannes ovat raittiita. Ammatillisessa koulutuksessa joka kolmas ja lukiossa joka viides on tosi humalassa kuukausittain. Pojilla humalahakuinen juominen on tyttöjä yleisempää. Ammatillisessa koulutuksessa 15 prosenttia käyttää alkoholia viikoittain.

Ammatillisessa koulutuksessa lähes joka kolmas on kokeillut marihuanaa tai kannabista. Lukiossa osuus on 16 prosenttia ja yläkoulussa 8 prosenttia. Tampereella kokeilut ovat yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Pojat ovat kokeilleet huumeita tyttöjä useammin. Tamperelaisista 8. ja 9. luokkalaisista 45 prosenttia (koko maassa 38), lukiolaisista 52 prosenttia (koko maassa 46) ja ammattiin opiskelevista 60 prosenttia (koko maassa 53) arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita.

Koulunkäynnistä pidetään aiempaa vähemmän

Nuoret pitävät koulunkäynnistä aiempaa vähemmän. Eniten koulunkäynnistä pitävät alakoululaiset tytöt (88 %) ja ammattiin opiskelevat pojat (84 %). Peruskoulussa tytöt pitävät koulunkäynnistä hieman enemmän kuin pojat. Tilanne on päinvastainen toisen asteen koulutuksessa. Yläkoulussa 60 prosenttia oppilaista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä.

Tampereella lapset ja nuoret uupuvat koulussa useammin koko maahan verrattuna. Lukiolaiset ja yläkoululaiset kokevat uupumusta lähes kaksi kertaa enemmän kuin ammattiin opiskelevat nuoret. Tytöt uupuvat koulussa selvästi enemmän kuin pojat kaikilla kouluasteilla. Yläkoulussa ja lukiossa joka neljäs kokee myös riittämättömyyden tunnetta opiskelijana.

Työrauha on toisen asteen koulutuksessa peruskoulua parempaa, mutta on parantunut kaikilla kouluasteilla. Alakoululaisista 26 prosenttia kertoo, että luokassa on usein rauhallista. Pojat kokevat työrauhan tyttöjä paremmaksi.

Merkittävä osa koululaisista ja opiskelijoista on saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin tai -kuraattorin palveluista. Noin 90 prosentilla nuorista on mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa. Ystävien ja vanhempien kanssa mahdollisuuksia on eniten. Lähes joka toisella alakoululaisella on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa, toisen asteen koulutuksessa näin ajattelee enää joka kymmenes.

Neljännes kokenut syrjivää kiusaamista

Koulukiusaaminen ilmenee yleisimmin nimittelynä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoitteluna. Eniten kiusaamista esiintyy alakoulussa ja se vähenee iän myötä. Poikia kiusataan tyttöjä enemmän kaikilla kouluasteilla. Joka kymmenes poika alakoulussa kertoo kärsivänsä toistuvasta, viikoittaisesta kiusaamisesta. Pojat myös osallistuvat kiusaamiseen tyttöjä enemmän kaikilla kouluasteilla.

Kiusaaminen on Tampereen kouluissa hieman yleisempää kuin koko maassa keskimäärin lukiota lukuun ottamatta. Kiusaaminen on vähentynyt yläkoulussa ja lukiossa, mutta lisääntynyt hieman ammatillisessa koulutuksessa.

Jopa 25 prosenttia peruskoululaisista on kokenut syrjivää kiusaamista, joka liittyy esimerkiksi ulkonäköön, sukupuoleen tai ihonväriin. Syrjivä kiusaaminen on yleisintä yläkoulussa ja tytöt kärsivät siitä enemmän kuin pojat alakoulua lukuun ottamatta.

Yli puolet alakoululaisista on kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Yläkoulussa kiusaamisesta kerrotaan aikuiselle huomattavasti harvemmin.

Yhä useammalla lapsella ja nuorella on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Alakoulussa keskusteluyhteys on hyvä 60 prosentilla oppilaista, lapsen kasvaessa osuus laskee alle 40 prosenttiin. Noin 60 prosenttia on sitä mieltä, että perheellä on riittävästi yhteistä aikaa. Tampereella osuus on hieman koko maata pienempi. Alakoululaisista noin 40 prosenttia kertoo kokeneensa merkittävän elämänmuutoksen lukuvuoden aikana.

Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa. Alakoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat harrastavat hieman vähemmän kuin yläkoululaiset ja lukiolaiset. Noin joka viides alakoululainen harrastaa vähintään viitenä päivänä viikossa. Tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus, eikä eroja koko maahan juuri ole.

Eniten harrastetaan liikuntaa, kirjoittamista, kuvataidetta, valokuvaamista, lukemista, musiikkia ja näyttelemistä. Pojat liikkuvat ja harrastavat käsitöitä tyttöjä enemmän, tytöt taas harrastavat musiikkia ja näyttelemistä, kirjoittamista ja kuvataidetta sekä lukemista enemmän kuin pojat. Koko maata enemmän Tampereella harrastetaan mm. ohjattua liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja kuvataidetta. Vähemmän Tamperelaiset harrastavat käsitöitä ja luonnossa liikkumista.


Lisätietoja

Lapsiasiamies
Tiia Heinäsuo
puhelin 050 411 2434
sähköposti [email protected]


Teksti Aila Rajamäki

Kuvat Ari Järvelä