Siirry sisältöön

Vammaispolitiikassa ja esteettömyydessä otettu edistysaskelia Tampereella

Julkaistu 22.5.2017 14.06

Tamperelaisen vammaispolitiikan merkittävimpiä edistysaskeleita viime vuosina ovat olleet henkilökohtaisen avun päätösten voimakas lisääntyminen sekä hyvässä vauhdissa oleva kehitysvammaisten laitoshoidon alasajo, jota ovat esimerkiksi vammaisjärjestöt vaatineet. Myös tietoisuus esteettömän elinympäristön merkityksestä on selvästi kasvanut ja johtanut Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Muun muassa nämä asiat selviävät vammaispoliittisen ohjelman (2011−2016) sekä esteettömyysohjelman (2009–2016) arviointiraporteista.

Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ja esteettömyysohjelman toteutumista on arvioinut kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola hallintokunnilta keräämänsä aineiston pohjalta. Hän esitteli ohjelmien tuloksia terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnalle 17.5.2017.

– Kun vielä tämän vuosikymmenen alussa henkilökohtaisen avun päätöksiä oli vähän yli kolmellasadalla vaikeavammaisella henkilöllä, niin tällä hetkellä päätöksen henkilökohtaisesta avusta on saanut noin 1 000 henkilöä. Kehitysvammaisten pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakasmäärä oli vielä vuosikymmenen alussa noin 130. Vuoden 2016 lopussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli enää 30 asiakasta, joten valtioneuvoston periaatepäätös ja vammaisjärjestöjen vaatimus laitosasumisen lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä tulee toteutumaan hyvin Tampereella, arvioi Kaukola.

Kun voimavarat on viimeisten vuosien aikana sidottu laitoshoidon lakkauttamiseen, on lapsuudenkodeissaan asuville, muuttoa kipeästikin tarvitseville vammaisille perheenjäsenille avautunut asumisen mahdollisuuksia riittämättömästi. Kaukola pitääkin lähivuosien yhtenä keskeisimmistä vammaispoliittisista haasteista kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumispalvelujen lisäämistä ja niiden hyvää laatua.

– Asumiskysymyksen ohella vammaisten työllistymiseen tulee kiinnittää lähivuosina huomiota. Ohjelman tavoite, että kaupunki toimii esimerkkinä vammaisten työllistymisessä muille työnantajille, odottaa vielä toteutumistaan. Myös järjestöjen toimintaedellytyksiä tulee parantaa eikä niukentaa. Kansalaisjärjestöjen panos monien kaupunkilaisten hyvinvointiin sekä sosiaalisen pääoman rikastuttamiseen on vertaansa vailla. Sähköisten palvelujen lisääntyessä niiden käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota, summaa Kaukola lähivuosien haasteita.

Esteettömyydestä tullut kiinteä osa hyvää rakentamista

Esteettömyysohjelman (2009–2016) toteutumisessa merkittävimpänä tuloksena Kaukola pitää ajattelutavan muutosta.

– Esteettömyys nähtiin vielä vuosikymmen sitten monesti ylimääräisenä, pistemäisenä, ikään kuin extrana, jota piti toteuttaa vammaisten vaatimuksesta. Tällä hetkellä esteettömyyden ottaminen huomioon rakentamisessa koetaan enemmänkin luonnollisena tapana toimia ja kiinteänä osana hyvän rakentamisen kulttuuria.

Kaukola iloitsee erityisesti vanhojen arvokkaiden kiinteistöjen peruskorjauksista, joissa esteettömyys on otettu hyvin huomioon.

– Monitoimitalo 13 on vammaisneuvoston palkitsema hyvä esimerkki vanhan arvokkaan kiinteistön saneeraamisesta esteettömäksi, samoin Milavida-museo ja Pyynikin uimahalli.

Ykkösesimerkiksi Kaukola kuitenkin nostaa rautatieaseman laitureiden peruskorjauksen.

– Rautatieasema laitureille johtavine hisseineen, liukuportaineen ja uusine portaikkoineen on hyvä esimerkki siitä, miten esteettömyys palvelee kaikkia matkustajia.

Kaukola toteaa, että lähivuosien haasteet esteettömyyden edistämiseksi ovat eteenpäinmenosta huolimatta suuria.

– Eniten minuun ovat ottaneet yhteyttä viime vuosina ikääntyneet kaupunkilaiset, joilla on vaikeuksia toimia asunnoissaan. Jopa uusissa kerrostaloissa ulko-ovien aukaiseminen on monille apuvälineiden kanssa kulkijoille hankalaa. Asunnoissa tuottaa vaikeuksia erityisesti wc- ja kylpyhuonetilojen ahtaus, puhumattakaan hissin puuttumisesta monista vanhoista 3–4-kerroksisista taloista. Kun vanhoja kerrostaloja peruskorjataan, tulisi esteettömyys ottaa aina huomioon. Vanhojen kiinteistöjen ja jalkakäytävien korjausvelka on suuri. Kaupungin on jatkettava esteettömyyden edistämistyötä suunnitelmallisesti, peräänkuuluttaa Kaukola.

Kaukola on eläköitymässä kesän kynnyksellä toimittuaan asiamiehen virassa tasan kymmenen vuotta.

– Kyllä päällimmäisenä vuosista mieleen jää hyvä yhteistyö kaupungin aktiivisen vammaisneuvoston kanssa niin vammaispoliittisissa kuin esteettömyyteen liittyvissä asioissa. On pyritty vaikuttamaan ja aina silloin tällöin on saatu asioita eteenpäin. Yhteistyön kulttuuri vammaisneuvoston, asiamiehen ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa on ollut hyvä ja tästä on uuden asiamiehen hyvä jatkaa.

Huomionosoituksena hyvin tehdystä työstä Invalidiliitto myönsi 19.5.2017 eduskuntatalolla pidetyssä tilaisuudessa Kaukolalle kunniamaininnan esteettömyyden edistämiseksi tehdystä työstä.

Lisätietoja:

Tampereen kaupunki
Vammais- ja esteettömyysasiamies
Jukka Kaukola
Puhelin 050 5410 850
jukka.kaukola(a)wippies.fi